USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

Miksi tällainen palvelu on tehty?

Pandaportaalista löydät tietoa pandahankkeesta ja liiketoiminnasta. Pandaportaalin tavoitteena on tuoda yhteen kaikki toimijat, joiden yhteistyö hyödyntää molempia osapuolia.

Pandaportaali on paras ja nopein väylä yhteydenottoon Ähtäri Zoon ja Ähtärin kaupungin edustajien kanssa.

Palvelu toimii myös mobiilikäyttössä.

Miten sivuilla esillä olevat tiedot ja sisältö on koottu?

Pandaportaalin tiedot on koottu ja tuotettu Ähtäri Zoo pandatiimin asiantuntijoiden toimesta. Ne pohjautuvat Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittamaan Ähtäri Zoo Panda -valmisteluhankkeen aikana koottuihin tietoihin ja tutkimustuloksiin. Työ on tehty yhdessä Kiinan pandahallinnon ja eripuolilla maailmaa sijaitsevien eläintarhojen kanssa, joilla on pandoja. Kiinan ulkopuolelle on sijoitettuna noin 50 jättiläispandaa. Suojelutarhauksen tavoitteena on uhanalaisen lajin säilyminen kaikissa olosuhteissa.

Kuka päivittää ja vastaa siitä että tiedot ovat ajan tasalla?

Sivuston ylläpidon päävastuu on Ähtäri Zoo asiantuntijoilla. Ähtäri Zoo ylläpitää, hallinnoi ja koordinoi sivuston tietoja.

Haluan saada lisätietoa, valokuvia ja videoita Panda-hankkeeseen liittyen, keneen olen yhteydessä?

Täytä Pandaportaalissa Mediayhteistyö-lomake, niin otamme yhteyttä.

Mistä panda-hankkeessa on kysymys?

Ähtäri Zoo toteuttaa eläinpuistossaan seuraavien vuosien aikana Aasian alueen rakennushankkeen Hanke tukee eläinpuistossa jo olemassa olevien lajien eläinsuojelutyötä. Aasia-rakennushankkeen keskiössä ovat Aasian ja erityisesti Kiinan alueella elävät uhanalaiset lajit, kuten amurintiikeri, lumileopardi, pikkupanda, takini ja jättiläispanda.

Ähtärin eläinpuisto noudattaa Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto International Union for Conservation of Naturen (IUCN) strategiaa suojata uhanalaisia lajeja tukemalla luonnonvaraisen kannan suojelua (in situ -suojelu) tarhauksella (ex situ -suojelu).

Pandahanke on osa Ähtärin laajempaa uhanalaisten lajien tarhasuojeluohjelmaa jossa on jo mukana mm. metsäpeura, vesikko ja lumileopardi.

Onko pandojen tulo Suomeen varmaa?

Ähtäri Zoo vahvistaa, että Kiinan ja Suomen välinen jättiläispandojen suojeluhanke on edennyt sekä diplomaattisella, poliittisella että teknisellä tasolla. Uutisoinnista poiketen pandojen sijoittamisesta ei kuitenkaan ole tehty sopimusta.

Kiina on ilmoittanut, että valmistelut kahden jättiläispandan sijoittamiseksi Ähtärin Eläinpuistoon voidaan aloittaa. Pandojen tulo Suomeen tapahtuu yhteistyössä Kiinan metsähallinnon ja pandojen suojelusta ja tutkimuksesta vastaavien kiinalaisten asiantuntijoiden kanssa.

Kyseessä on laaja pandojen ja niiden elinympäristön suojeluun liittyvä hankekokonaisuus. Kiina on arvioinut Ähtärin olosuhteiden vastaavan hyvin pandojen luontaisia kotimetsiä ja itäisen Himalajan lumisia talvia. Kiinan pandahallinto on arvioinut myös Ähtärin alustavat rakennussuunnitelmat erinomaisiksi.

Kesän ja syksyn 2016 aikana Ähtärin eläinpuisto käsittelee Kiinan kanssa hankkeeseen liittyviä yksityiskohtia, aikataulua ja hankkeen rahoitusta. Kun nämä neuvottelut on saatu päätökseen, asiasta tehdään lopulliset aikataulu-, kumppanuus- ja rahoituspäätökset.

Mikä on jättiläispanda?

Panda on ainoastaan Kiinan kansantasavallan Sha’anxin, Sichuanin ja Ganzun vuoristojen alueella elävä karhulaji. Se on noussut kansainvälisesti suojeltavien uhanalaisten lajien symboliksi. Virallisen laskennan mukaan vuonna 2015 Kiinassa eli luonnonvaraisena 1850 yksilöä. Laji on erittäin uhanalainen.

Pandakarhu ei nuku talviunta, vaan on aktiivinen ympäri vuoden. Pandat kuuluvat karhujen heimoon (Ursidae) ja ne tunnetaan myös nimilläjättiläispanda, bambukarhu ja pandakahu. Ähtäri Zoo käyttää nimityksiä pandakarhu tai panda. Ähtärin ilmastolliset olosuhteet vastaavat hyvin Himalajan rinteiden lämpötiloja ja vuodenaikojen vaihteluja ja ovat siksi erityisen suotuisia pandalle ja muille Aasian alueen eläimille.

Mitä pandat syövät ja mistä ravinto hankitaan?

Pandakarhut syövät luonnossa lähes pelkästään bambukasvien versoja, lehtiä ja puumaista runkoa. Suomeen pandojen tarvitsema bamburavinto tuodaan pohjoisen Keski-Euroopan laajoilta bambuviljelmiltä osana eläinrehujen ja vihannesten normaalia kuljetusketjua.

Voidaanko pandat pelastaa tuomalla ne Ähtäriin?

Ähtäri on yksi niistä 20 Kiinan valitsemista ulkomaisista suojelutyötä tekevästä tarhoista, jonka asiantuntemusta halutaan käyttää lajin pelastamiseksi sukupuutolta. Pandoja luovutetaan vain niihin Kiinan ulkopuolisiin tarhoihin, joilla on pitkäaikainen tausta lajiensuojelutyössä ja jotka toimivat läheisessä yhteistyössä Kiinan suojeluohjelman kanssa antaen merkittävää lisäarvoa suojeluohjelmalle.

Kuinka suuri merkitys pandojen tarhaamisella on lajin säilyvyyden kannalta?

Kiinan vuonna 1996 käynnistämä pandaohjelma yhdistää suojelutarhoista saadun eläinlääketieteellisen, biologisen ja eläinten hyvinvointiin liittyvän tiedon luonnonvaraisen pandakannan suojelutyöhön. Ilman tarhoista saatua laajaa asiantuntemusta lajia ei olisi voitu pelastaa sukupuutolta ja tarhausta pidetään edelleen välttämättömänä. Kiina on aloittanut vuonna 2015 pandojen luontoonpalautusohjelman vahvistamaan pirstaleisen kannan perimäaineksen monimuotoisuutta.

Erittäin uhanalaisten lajien tarhauksen luonnonsuojeluperusteet on julkaistu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeistossa http://www.eaza.net/assets/Uploads/Position-statements/IUCN-Guidelines-on-the-Use-of-ex-situ-management-for-species.pdf ja WWF:n kannanotossa: Captive Breeding – WWF Policy Statement 2007.

Miksi pandoja tarhataan Kiinan ulkopuolella?

Kiinan päämääränä on ylläpitää tarhattuna 400 yksilöä siltä varalta, että luonnonkantaa kohtaa tuho esimerkiksi eläintautien tai ihmistoiminnan takia. Pandaa Sichuanissa uhkaa mm. koirien levittämä penikkatauti ja luontaisten bambuvaltaisten metsien hupeneminen ja pirstoutuminen. Kiinassa elää Sichuanin ja Sha’anxin vuorilla enää alle 1900 yksilöä. Tarhakantaa ylläpitämällä säilytetään myös lajin perimäaineksen monimuotoisuus.

Suomessa sekä eläintieteellinen että eläinlääketieteellinen tutkimus ovat korkeaa tasoa ja täydentävät Kiinan osaamista lajin suojelussa. Suomessa on poikkeuksellisen pitkä karhututkimuksen perinne, syvällistä asiantuntemusta kantakirjatoiminnan käytöstä äärimmäisten uhanalaisten suojelussa sekä korkea eläinlääketieteellisen tutkimuksen taso.