Isopanda

Isopanda (Ailuropoda melanoleuca) eli jättiläispanda (Giant Panda) on vain Kiinassa elävä uhanalainen karhu, joka kutsutaan myös nimillä panda, pandakarhu ja bambukarhu. Laji on luonnonsuojelun ikoni kaikkialla maailmassa.

Jättiläispanda on kotoisin Kiinan Sichuanin, Gansun ja Sha’anxin maakunnista, jossa se elää Qionglain, Minshanin, Ginglingin, Daxianlingin, Xiaoxianglingin ja Ling-Shanin vuoristoissa pienissä metsänsirpaleissa. Jättiläispandoja on jäljellä luonnonvaraisina vain noin 2020 yksilöä (Kiinan metsähallinnon vuoden 2017 arvio) ja lajin nykyinen elinalue on alle 1% alkuperäisestä levinneisyydestä Kiinassa.

Jättiläispandat ovat Kiinan luonnonsuojelun symboleita ja niiden selviytymistä varten on perustettu metsähallinnon alaisuuteen suojelukeskus, China Center for Conservation and Research of Giant Panda CCRCGP, jolla on tarhasuojelussa 422 yksilöä turvaamassa lajin säilyminen kaikissa olosuhteissa. Pandojen luontaista kantaa uhkaavat eläintaudit, ihmistoiminnan levittäytyminen vuoristoon, bambumetsien häviäminen ja sirpaloituneiden pienten populaatioiden alhainen perimäaineksen muuntelu.

Näissä olosuhteissa Kiinan suojeluohjelman lisäksi Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja Maailman luonnonsäätiö WWF (WWF International, 2007) suosituksissaan pitävät tarhasuojelua (ex-situ conservation) välttämättömänä tukemaan pandan tilanteessa olevien lajien luonnonkannan suojelutoimia.

CCRCGP:n suojeluohjelma on saanut pandojen luonnonvaraisen ja tarhoissa suojellun kannan viimein kasvuun, ja vuonna 2016 kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN saattoi muuttaa lajin uhanalaisuusluokittelun erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi (Vulnerable).

Ähtäri Zoon ja Suomen hanke jättiläispandan suojelemiseksi toteutetaan yhteistyössä CCRCGP:n, Kiinan metsähallinnon luonnonsuojeluyksikön ja lukuisten tutkimuslaitosten kanssa. Pandojen suojelun taustalla on yli 40-vuotinen Kiinan ja Suomen välinen yhteistyö metsä- ja ympäristöalalla.

Pandapariskunta sijoitetaan Suomeen koska meidän ilmastomme ja Ähtärin Eläinpuiston metsäympäristö vastaa Sichuanin vuoristometsiä. Kiinan pandaohjelma sijoittaa 50-60 jättiläispandaa maan ulkopuolelle maailman johtaviin eläinpuistoihin, jotta laji olisi turvassa, mikäli Kiinan kantaa uhkaavat tarttuvat eläintaudit muodostaisivat riskin sekä luonnonvaraisen kannan, että tarhattujen pandojen hyvinvoinnille. Erityisen vaarallisena pidetään penikkataudin leviämistä.

Pandojen toivotaan myös lisääntyvän Suomen neljän vuodenajan ilmastossa; Suomen lumisen talven taittuminen valoisaan kevääseen vaikuttaa myönteisesti pandojen lisääntymisvaistoihin.

Ähtäri on valikoitunut pandapariskunnan kodiksi myös Eläinpuiston hienon suojelutyön ansiosta. Ähtäri Zoo on parhaillaan mukana mm. EU-hankkeessa varmistamassa metsäpeuran luonnonkannan turvaaminen Suomessa ja maailmassa. Ähtäri on myös saanut Euroopassa äärimmäisen uhanalaisen näätäpedon vesikon lisääntymään tarhassa, ja on mukana kansainvälisessä lumileopardin suojelutyössä.

 

Pandojen suojelu

Ähtärin Eläinpuiston ja Kiinan metsähallituksen luonnonsuojeluosaston yhteinen jättiläispandojen ja niiden luontaisen elinympäristön tutkimus- ja suojeluhanke toteutuu Sichuanin Qionglai- ja Minshan-vuoristoissa kaudella 2017-2032. Jonkin verran työtä tehdään myös läheisillä Ginglingin, Daxianlingin, Xiaoxianglingin ja Ling-Shanin vuoristoalueilla. Nämä vuoret muodostavat keskeisen osan Lounais-Kiinan biodiversiteettikeskuksesta (Global biodiversity Hot Spot), joka on yksi 35 maailman tärkeimpänä pidetyistä luonnon monimuotoisuuden suojelualueesta.

Pandojen kotivuoriston luonnon säilyttäminen on yksi keskeisimmistä Kiinan ympäristöhankkeista, ja työtä tukevat mm. YK:n yleissopimus luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, Conservation International, WWF sekä kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n lajiensuojeluohjelma yhteistyössä johtavien eläinpuistojen kanssa.

Ähtäri Zoo ja Kiinan metsähallitus ovat allekirjoittaneet 15-vuotisen sopimuksen osallistumisesta jättiläispandojen ja Qionglai-Minshanin metsäluonnon suojeluun. Ähtäri Zoo rahoittaa sopimusaikana pandavuoristojen luonnonsuojeluhankkeiden toteuttamista.

Keskeisessä asemassa on pandojen luonnonkannan elinvoimaisuuden turvaamiseen tähtäävät toimet, kuten uusien suojelualueiden perustaminen, pandoille sopivien elinympäristöjen kunnostaminen ja metsittäminen alueille joista pandat ovat joutuneet siirtymään pois tai hävinneet, sekä suojelualueiden henkilöstön koulutus. Ohjelmassa myös palautetaan tarhoissa syntyneitä yksilöitä niille alueille, joiden pandakanta on hävinnyt tai se on perimäainekseltaan yksipuolistunut. Kiina on saanut luonnonvaraisen kannan hitaaseen nousuun, mikä on tulosta suojeluammattilaisten pitkäaikaisesta ponnistelusta turvata lajin säilyminen yhdistämällä tarhasuojelu ja luonnonkantojen voimistaminen.

Toinen yhteistyöhanke on Dujiangyanin pandasairaalan toiminnan tukeminen ja pandojen eläinlääkintään ja eläinsuojeluun osallistuminen. Sichuanissa sijaitseva Dujiangyanin villieläinsairaala on Kiinassa uraauurtava laitos, jossa hoidetaan vuosittain kaikki luonnosta vahingoittuneina löytyneet pandat, sekä kehitetään hoitokeinoja ja rokotteita pandojen luonnonkantaa uhkaavia tarttuvia eläintauteja vastaa. Parhaillaan keskeinen ponnistus on kehittää pandoille sopiva penikkatautirokote, jonka kehitystyössä on mukana 6 kansainvälistä tutkimuslaitosta. Ähtärin asiantuntijat ovat mukana kehittämässä Dujiangyanin toimintaa.

Kolmas Ähtäri Zoon ja muiden suomalaisten kumppanien yhteishanke ohjelmassa on pandoihin ja niiden kotimetsiin kohdistuva tutkimus. Suomi on ollut mukana Kiinan metsähallinnon ja Kiinan metsäakatemian hankkeissa pandavuoristojen metsien tutkimuksessa 1990-luvulta alkaen. Hankkeessa hyödynnetään pitkäaikaista asiantuntijayhteistyötä ja tutkimusyhteistyön avulla vahvistetaan pandojen ja niiden luonnonkantojen suojelua. Ensimmäiset tutkimushankkeet käynnistyvät vuonna 2018.

Kaikkiaan Ähtäri Zoon ja Kiinan metsähallinnon välinen yhteistyö jakautuu seuraavasti: varoista 70% kohdistuu luonnonvaraisten pandojen ja niiden kotimetsien luonnonsuojeluun, 10% Dujiangyanin villieläinsairaalaan, 10% tutkimukseen ja 10% hallintoon. Ähtäri Zoon hanke on vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan kautta aikojen yksi tärkeimmistä Suomen panostuksista maailman luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tuleville sukupolville.

 

Millainen laji jättiläispanda on?

Jättiläispanda kuuluu karhuihin, joista se kuitenkin poikkeaa monessa suhteessa. Panda ei nuku talviunta ja sen ruokavalio koostuu lähes pelkästään eri bambulajeista. Paljon ihmettelyä herättänyt mustavalkoinen väritys on ilmeisesti sopeutuma lumiseen ja kiviseen vuoristomaisemaan ja suojaa lajia pedoilta. Pandat elävät yksikseen valtaosan vuotta, kesällä syntyvä pentu seuraa emoaan parivuotiaaksi asti. Pandauros ja naaras kohtaavat lyhyesti keväällä huhti-toukokuussa parittelua varten; naaraan kiima kestää usein vain 36 tuntia. Toisensa tuntevat uros ja naaras saattavat jakaa saman reviirin luonnossa eivätkä ole yleensä aggressiivisia toisilleen.

Kiinan vuoristojen jättiläispanda joutuu kohtaamaan jopa -20 asteen pakkasia ja selviytyy hyvin lumisista olosuhteista, mikäli bamburavintoa ja suojaa on riittävästi tarjolla.

Ähtäriin bamburehu tulee eurooppalaisilta viljelmiltä vihannesrekkojen mukana muutaman kerran viikossa. Euroopassa bambuja viljellään laajalti kuitu-, koriste-, huonekalu- ja rakennustarpeisiin. Vain 2% eurooppalaisesta bambusta käytetään pandojen ravinnoksi.

 

Kiinalaiset jättiläispandat ulkomailla

Kiinalla on yli 1300 vuoden historia jättiläispandojen roolista hyvän tahdon lähettiläinä. Keisarinna Wu Zetian (624-705) lähetti jättiläispandoja Japanin hoviin osana maiden välistä diplomaattista vuoropuhelua.

Lännessä jättiläispanda tuli tunnetuksi ranskalaisen lähetyssaarnaajan ja biologin Armand Davidin (1826-1900) lajikuvauksesta ja piirroksista.

Pandat tulivat maailmanlaajuisesti kuuluisiksi osana Kiinan ja Yhdysvaltojen välistä liennytystä, kun pandat Ling Ling ja Hsing Hsing sijoitettiin Washingtonin eläintarhaan vuonna 1972 puhemies Mao Zedongin ja presidentti Richard Nixonin päätöksellä. Tätä ennen pandat saivat suurta kuuluisuutta, kun Maailman luonnonsäätiö WWF valitsi jättiläispandan kansainväliseksi symbolikseen. Järjestön alkuperäinen pandalogo laadittiin pohjautuen Lontoon eläintarhan Chi Chi -naaraspandaan.

Kiina luovutti ja lainasi jättiläispandoja ulkomaisille tarhoille osana maan ulkopolitiikkaa aina 1980-luvulle, jolloin pandoja koskeva suojelustrategia uudistettiin ja Kiinan metsähallinto valtuutettiin ohjaamaan pandojen suojelua ja kansainvälistä yhteistyötä lajin pelastamiseksi. Nykyisen ohjelman mukaan Kiina edellyttää yhteistyökumppaneiltaan tieteellis-teknistä lisäarvoa pandojen suojelulle Kiinassa sekä merkittävää panosta lajin tarhasuojeluohjelmalle.

Kiina ylläpitää pandojen kansainvälistä kantakirjaa, jonka avulla turvataan pandojen perimäaineksen monimuotoisuus. Kaikki maailmalle sijoitetut jättiläispandat (tällä hetkellä 48 yksilöä) ovat Kiinan omaisuutta ja kiinalaiset huippuasiantuntijat osallistuvat ulkokiinalaisten pandojen hyvinvoinnin, eläinlääkinnän ja lisääntymismenestyksen seurantaan. Osana pandojen lainaohjelmaa (Breeding loan agreement) Ähtäri Zoo rahoittaa jättiläispandojen luonnonkannan suojelua ja sosiaalista kestävyyttä Sichuanissa. Euroopassa jättiläispandoja on Wienissä, Madridissa, Belgiassa, Edinburghissa ja Ranskan Beauvalissa.

Suomi ja Ähtärin Eläinpuisto tarjoavat pandoille laajimmat luonnonmukaiset tilat Kiinan ulkopuolella. Ähtärissä mahdollisesti syntyvät pennut ovat suojeluohjelmalle arvokkaita, sillä luonnonmukaisen lisääntymiskierron tuloksena syntyvät pennut ovat tärkeitä kantavanhempia jättiläispandojen uudelle luontoonpalautusohjelmalle, jonka Kiina käynnisti lokakuussa 2016.

Kiinan päätös sijoittaa pandapariskunta Ähtäriin ovat kunnianosoitus maiden välisille hyville suhteille ja pitkään jatkuneelle ympäristö- ja metsäyhteistyölle.