Ympäristökasvatus edistää lajiensuojelutyötä

Ähtärin eläinpuisto on tunnettu luonnonmukaisesta puistosta sekä lajiensuojelutyöstä. Kansainvälisellä yhteistyöllä on kyetty säilyttämään lajeja, jotka olisivat muuten jo kuolleet sukupuuttoon. Mutta mitä kaikkea ympäristökasvattajan työhön kuuluu ja miten lajiensuojelua edistetään Ähtärissä?

 

Ympäristökasvattaja tuo luonnon lähemmäksi ihmistä

Selma kertoo, että hänen vastuullaan on eläinpuiston kasvatuksellinen ja pedagoginen työ. Yksi tärkeä osa lajiensuojelua on luonnon arvostuksen lisääminen puiston eläinopastusten ja opetuksellisen materiaalin kautta. Kun tietoutta lisätään, välittyy lajiensuojelun tärkeys myös tuleville sukupolville.

“Eläinopastukset ovat kaikenikäisille avoimia tapahtumia, joissa kerron meidän eläinpuiston lajeista ja miksi ne ovat uhanalaisia, kuinka lajeja suojellaan ja minkälaiset elintavat niillä on. Pyrin myös tuomaan toisenlaista näkökulmaa vaikkapa petopelkoon. Biologina kerron yleisölle siitä, miksi nämä lajit ovat tärkeitä ekosysteemille.”

Selman työhön kuuluu opetuksellisen ja interaktiivisen materiaalin tuominen osaksi puiston tarjontaa. Ympäristökasvattajana Selma haluaa luoda pelejä ja aktiviteetteja, joilla eläinpuiston kävijöitä voidaan aktivoida. Esimerkiksi eläinpuiston luontotalosta löytyy laatikko, josta voi kädellä tunnustella ja arvata, minkä eläimen turkki on kyseessä.

Työhön kuuluu myös tapahtumien järjestämistä, oppilaitosyhteistyötä sekä esimerkiksi virtuaalisen puistokierroksen ja luontoaiheisen leiri- sekä kerhotoiminnan suunnittelua. Viimeisimpänä projektina on tuottaa oppimateriaaleja, jotka ovat linkitettynä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan. Tarkoituksena on luoda lajisuojelua edistäviä materiaaleja kouluihin asti.

Onnistunut lajiensuojelutyö vaatii tiedon lisäämistä

“Laitoin Facebookiin vähän aikaa sitten kuvan Ähtäri Zoon visentistä, ja kerroin, että viimeinen luonnonvarainen visentti on kuollut jo 1927. Monelle tuli yllätyksenä se, että se on jo kertaalleen kuollut sukupuuttoon. Nyt visenttejä elää luonnossa n. 6200 ja ne kaikki ovat eläintarhoissa syntyneiden eläinten jälkeläisiä. Näen, että tietouden lisäämisellä on suuri merkitys lajien suojelussa”, Selma kertoo.

Selma nostaa esille sen, kuinka luonnon ekosysteemit ovat paljon ajateltua monimutkaisempia. Luonto ei toimi niin yksiselitteisesti, kuin ihmiset usein kuvittelevat. Mikäli yksittäinen tärkeä laji häviää luonnosta, seuraukset voivat olla ihmisille katastrofaalisia.

“Jos et tiedä mitä kaikkea luonnossa tapahtuu, niin et myöskään huomaa kun sieltä häviää jotakin. Ja jos joku laji häviää, niin emme voi tietää kaikkia todellisia seurauksia. On tärkeää, että lajien suojelua tuodaan mukaan opetukseen, ja tehdään sitä kautta lajiensuojelutyötä näkyvämmäksi.”

Selma kertoo haluavansa työllään edistää kriittistä ajattelua ja vähentää lajivihaa. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät kaikkien lajien suojelun tärkeyden.

“Tärkeää on muistuttaa ihmisiä siitä, että emme pärjää ilman luontoa. Haluan valistaa ihmisiä myös vähemmän pidettyjen lajien merkityksestä ekosysteemissä ja lisätä luonnon arvostusta työni kautta.”

Eläinopastukset tuovat oivalluksia vierailijoille - erityisesti lapsille

Eläinopastukset tuovat merkittävää arvoa ja tietoa vierailijoille. Opastuksilla on todennäköisempää että eläimet ovat näkyvillä. Esimerkiksi ahma ja ilves ovat suosittuja ja vierailijat haluavat varmistaa näkevänsä kyseiset eläimet kierroksensa aikana.

“Karhut meillä ovat näkyvillä jatkuvasti, mutta joogaavia karhujamme ei aina välttämättä näe. Opastuksilla tarjottavia herkkuja vastaan karhumme usein ottavat etutassuilla kiinni takatassuistaan. Ihmiset tulevat kierroksille usein vain nähdäkseen karhujen joogatuokion.”

Eläinopastuksilla ympäristökasvattaja kertoo, kuinka eläinpuiston eläimiä ruokitaan, virikkeellistetään ja kuinka niiden kanssa toimitaan puistossa. Lisäksi Selma kertoo eläinten luonnontilasta - paljonko Suomen kanta on ja millaisia elintapoja lajeilla on. Eläinopastuksilla saa siis huomattavan määrän tietoa.

“Erityisesti lapset tykkäävät kysellä paljon eläimistä, ja usein tulee vanhemmilta palautetta, että ihanaa kun jaksoit vastailla meidän pikkuisen kysymyksiin. Kävijät oppivat kierroksilla paljon, ja ehkä se jää paremmin mieleenkin ollessaan koulun ulkopuolista opetusta. Mahtavinta on se, kun näkee kuinka lapset innostuvat ja lamppu syttyy pään päällä”, Selma sanoo.

Tapahtumat tukevat ympäristökasvatusta

Myös erilaisten tapahtumien avulla voidaan pyrkiä lisäämään ihmisten kiinnostusta ja arvostusta luontoa kohtaan. Ähtäri Zoo tarjoaa paljon lajisuojelua tukevia tapahtumia tulevan vuoden aikana.

Suomen luonnon päivä 28.8.

Suomen luonnon päivän kunniaksi 100 ensimmäistä puistovierailijaa saa eläinpuiston intendentiltä ilmaiset makkarat paistettavaksi, ja samalla voi jutella intendentin kanssa Hirvilaavulla. Ympäristökasvattaja on paikan päällä opastamassa viittä eri eläinopastusta: lajeina ovat karhut, sudet, ilvekset, saukot ja ahmat. Tapahtumaan on tulossa mukaan myös lepakkoasiantuntija. Eläinpuistossa on laavuilla tulet, ja Zoo-lipun ostajat saavat kaupan päälle myös mennä Ähtäri Zoo Campingiin telttailemaan ilmaiseksi. 

Pandatyttöjen päivä 18.9.

Pandatyttöjen päivä on ympäristökasvatuksellinen tapahtuma pikkupandoista ja isopandoista. Samalla juhlitaan isopanda Lumin synttäreitä. Tapahtuman ajaksi suunnitellaan pieniä luentoja, lapsille kasvomaalausta ja askartelua.

Eläinpuiston yöseikkailu 23.10.

Eläinpuiston yöseikkailussa järjestetään ilta-aikaan eläinopastuksia petoeläimistä. Ihmiset voivat kulkea taskulamppujen kanssa kynttilöillä ja ulkotulilla valaistulla puistoalueella.

Lintupäivä

Eläinpuistoon on tulossa tulevaisuudessa myös lintupäivä, jolloin on tarkoituksena pitää pöllöopastuksia ja metsäkanalintuopastuksia. Keväälle on suunniteltu myös muuttolintupäivää, jolloin rengastaja tulisi kertomaan rengastustyöstä, ja vierailijat pääsisivät näkemään rengastusta käytännössä.

Selmaan saa olla yhteydessä ympäristökasvatuksellisissa kysymyksissä somen kautta, sähköpostilla tai viestitse. Myös kouluyhteistyöhön ja muuhun yhteistyöhön liittyvissä asioissa voi laittaa hänelle suoraan viestiä.

Ympäristökasvattaja
Selma Närkki
030 621 5336
selma.narkki(at)ahtarizoo.fi