Isopanda on syystä maailman luonnonsuojelun symboli
Ähtärin pandojen tilanne on kirvoittanut mukavaa keskustelua lajiensuojelusta. Pandojen luonnonpopulaatio on yli tuplaantunut pohjalukemistaan ja on nyt noin 2000 yksilöä. Parantunut tilanne luonnossa on pitkälti kansainvälisen yhteistyön ansiota. Kiinan metsähallinto SFGA perusti 1980-luvulla pandojen suojeluohjelman, joka perustuu kansainvälisen asiantuntijaverkoston huippuosaamiseen. Tieteilijöiden yhteistyöllä selvitettiin muun muassa pandojen elinympäristöt ja pandojen perusekologia.
Näiden perusteella on pystytty tekemään mitattavasti vaikuttavia suojelutekoja sekä vähentämään salametsästystä ja konflikteja paikallisten ihmisten kanssa.
Myös eläinpuistot ovat auttaneet merkittävästi pandojen tilanteen parantumiseen. Eläinpuistoissa ympäri maailmaa tehdään arvokasta työtä, jossa selvitetään esimerkiksi pandan lisääntymisen saloja. Osa tästä työstä on sellaista perustutkimusta, jota olisi ollut lähes mahdoton toteuttaa maastossa.
Pitkälti tämän työn seurauksena vuonna 2021 maailman eläinpuistojen pandakanta kasvoi 46 yksilöllä, jolloin tarhakannan koko oli 673 yksilöä. Pandojen suojelu eläinpuistoissa on edelleen tärkeää, sillä reilut 80 % maailman luonnonvaraisista pandoista elelee 22 000 neliökilometrin kokoisessa, vuonna 2020 perustetussa Giant Panda National Park -puistossa. Alue vastaa noin 2/3:aa Suomen Lapin pinta-alasta. Myös tämä suojelualueverkosto on perustettu kansainvälisellä yhteistyöllä.
Qinlingin vuoristo on luonnon monimuotoisuuden hot spot
Kansainvälisten eläinpuistojen maksama lajiensuojeluraha menee 70 %:sesti suojelualueiden perustamiseen. Loppu 30 % jakautuu melko tasan tutkimuksen, pandasairaalan ja hallinnon kuluihin. Giant Panda National Parkin osa, Qinling vuoristo, on yksi maailman luonnonsuojeluliiton IUCN tunnistama luonnon monimuotoisuuden hot spot: se on maapallon lajirikkaimpia alueita. Puiston lajimäärän arvellaan olevan vähintään 10 kertaa suurempi kuin koko Suomen lajimäärä, joten pandojen suojelu toimii sateenvarjona lukemattomille lajeille, joita ei tavata missään muualla maailmassa.
Geneettisen monimuotoisuuden ylläpito on erittäin tärkeä osa lajiensuojelua, erityisesti ilmastonmuutoksen edetessä. Populaation korkea geneettinen monimuotoisuus toimii ikään kuin vakuutuksena tauteja ja muuttuvia olosuhteita vastaan. Ähtärin pandat Lumi ja Pyry tulevat pienemmistä ja syrjäisemmistä populaatiosta, jolloin ne kantavat osin eri geenejä kuin yhtenäisemmän kannan alueen pandat. Tämän takia Lumin ja Pyryn jälkeläinen tai jälkeläiset olisivat lajiensuojelun kannalta erittäin toivottavia.
Pandoja vapautettu luontoon rohkaisevin tuloksin
Kun elinolosuhteet on saatu ensin luonnossa kuntoon, on puisto-olosuhteissa asuvia pandoja pystytty palauttamaan luontoon. Palautukset tehdään totutuksen kautta ja tulokset ovat olleet rohkaisevia: 11:stä vapautetusta pandasta yhdeksän elelee tyytyväisenä luonnossa lisäten geenivirtaa ja toivottavasti parantaen luonnonkannan geneettistä monimuotoisuutta.
Ennen koronaa maailman pandapuistot ja tutkijat kokoontuivat kerran vuodessa viikon kestävään konferenssiin Chengdun kaupunkiin Kiinaan. Konferenssissa jaetaan tutkimustietoa kaikkien maailmassa olevien pandatarhojen ja suojeluhankkeiden hyödynnettäviksi. Korona-aikanakin pandayhteisö on pitänyt tiiviisti yhtä etäyhteyksin.
Marko Haapakoski
Intendentti, FT, ekologian ja evoluutiobiologian dosentti