Oletko aina halunnut tietää mistä hunaja oikeasti tulee ja miten se päätyy purkkiin asti? Tai oletko kenties haaveillut omasta mehiläistarhasta? Kiinnostaako sinua miltä mehiläispesä näyttää ja miltä tuntuu olla tuhansien mehiläisten ympäröimänä -turvallisesti?

Nyt sinulla on mahdollisuus tutustua lähemmin näihin luonnon tärkeisiin pölyttäjiin meillä puistossa. Vielä mehiläiset eivät suinkaan ole uhanalaisia, mutta maailman mehiläiskannat ovat kärsineet 1990-luvun puolivälistä alkaneesta mehiläiskadosta, jonka syyksi on epäilty viruksia, sieniä ja torjunta-aineita.

Ähtärin eläinpuistossa järjestetään mehiläistarhakierroksia kesän ajan joka keskiviikko klo 14. Varaathan kierroksen ennakkoon viimeistään edeltävänä päivänä sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai soittamalla ark. klo 9-16 030 62 150. Kierroksen hinta on 20€/hlö ja siihen kuuluu suojavaatteet sekä opastus. Opas kertoo mehiläistarhauksesta ja pääset lähelle mehiläispesiä turvallisesti. 

Kierrokselle lähtö on Zoo Shopin edestä, pesät sijaitsevat lähellä Ähtäri Zoon pääsisäänkäyntiä, eli pitkää kävelymatkaa ei ole.

Kierroksen oppaana toimii Luomuhunajan tuottaja Arto Ala-Vannesluoma. Tohnin Äijän hunajaa voit ostaa Zoo Shopista.

 

Lempeä ja rauhallinen, helposti rakastettava lumileopardi Jamal (s. 2015, muuttanut meille Yarmouthista talvella 2017) ehti sulattaa monta sydäntä. Hoitajien huomiosta nauttinu kissauros rakasti leikkiä muun muassa piilosta hoitajien kanssa ja oli muutenkin leikkisä luonteeltaan. Jamal teki oikeutta lumileopardien nimitykselle "Himalajan haamu", sillä usein sitä katseellaan etsivä ei nähnyt, mutta Jamal kyllä näki katsojan maastouduttuaan tarhassaan juuri sopiville kohdille. 

Viime syksynä Jamalilla todettiin munuaissairaus, johon se sai loppuelämän lääkityksen ja seurannan. Vaiva kuitenkin pahentui nyt siihen pisteeseen lääkinnästä huolimatta, että ainut oikea ratkaisu oli päästää Jamal lumileopardien taivaaseen.

Kiitämme erityisesti Takalan eläinklinikkaa jälleen nopeasta avusta, sekä Korkeasaarta arvokkaasta yhteistyöstä. 

"Jamski", "Jama", "Jami", "Jamssi", sinut tullaan aina muistamaan. 

Lumileopardi on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut

Lumileopardien suojelemiseksi tehdään paljon työtä ympäri maailmaa. Niiden elinalueita (Afganistanissa, Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Mongoliassa, Nepalissa, Pakistanissa, Venäjällä, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa) suojellaan perustamalla suojelualueita. Salametsästystä vastaan alueella liikkuu partioita ja paikallisten ympäristötietoutta lisätään ympäristökasvatuksella. Lisäksi alueelle on kehitteillä petokorvausjärjestelmä. Kaikki 12 lumileopardimaata ovat sitoutuneet lumileopardin suojeluun ja lajia tutkitaan tehokkaiden suojelutoimenpiteiden selvittämiseksi. Eläintarhojen lumileopardeista pidetään tarkkaa kantakirjaa, jotta eläinten perimä säilyisi mahdollisimman monipuolisena ja eläimet terveinä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa lumileopardeja voitaisiin istuttaa takaisin alkuperäisille alueille. Tätä ennen vainon ja salametsästyksen olisi kuitenkin vähennyttävä.

Nyt on viralliset 50-vuotisjuhlat juhlittu, vaikka pitkin kesää eläinpuistossa onkin kesätapahtumia kuten Pyryn syntymäpäivät, Ti-Ti Nalle -konsertti ja elokuun Farmin maalaismarkkinat. Voit katsoa koko kesän tapahtumat juhlakalenteristamme. Lauantaina puisto vaihtoi myös virallisesti kesäaikaan, eli aukioloaika piteni ilta kahdeksaan asti ja päivittäiset eläinopastukset alkoivat tuttuun tapaan (voit katsoa niiden aikataulut täältä).

Juhlatilaisuuden juonsi eläinpuiston oma intendentti Marko Haapakoski ja kutsuvieraita oli paikalla hieman yli 300. 

Juhlatilaisuudessa ensimmäisen puheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kauko Kantola.

Ja Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki jatkoi nostamalla esille eläinpuiston tärkeyden koko kaupungille ja sen asukkaille.

Myös Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puhui tilaisuudessa eläinpuiston tärkeydestä, eläinten arvokkaasta hoidosta ja puistossa kävijän kokemuksesta luonnon keskellä. 

Lasten tanssiesityksen ohjasi Janita Moisio, "Tähtipölyttäjiä" oli kaunis lisä arvokkaaseen juhlaan. 

Ähtäri Zoon toimitusjohtaja Arja Väliaho jakoi Keskuskauppakamarin ansiomerkit: Lea Lahtinen sai kultaisen elämäntyöjuhlamerkin, Tiina Pitkänen 30v juhlamerkin, Tiina Sarkkinen 10v juhlamerkin, Heidi Sundström sai 10v juhlamerkin ja Raimo Tarkkonen 10v juhlamerkin. 

Ähtärin Eläinpuisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen piti päätössanat, jossa kiitti työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja tietenkin puistossa kävijöitä kaikista näistä vuosista lajiensuojelun parissa. 

 

Kiitämme kaikkia juhlissa olleita, mutta ennen kaikkea eläinpuiston pitämisen mahdollistavia asiakkaita! 

Ähtäri Zoon Luontoilta oli lämminhenkinen menestys

Osana Ähtärin Eläinpuiston 50-vuotis juhlaviikon ohjelmaa, oli torstaina 15.6. klo 18-19.30 Ähtäri-hallilla järjestetty Luontoilta. Tapahtuma oli kaikille vapaa ja ensimmäinen laatuaan Ähtärissä. Osallistujamäärä oli järjestäjille iloinen yllätys, vaikka kyseessä olikin uusi iltatapahtuma ja vielä helteisen päivän päätteeksi. Illan juontanut eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski totesikin illan päätteeksi, että toivoo tapahtumasta vuosittaista perinnettä.

Mukana raadissa vastaamassa yleisön kysymyksiin oli monipuolien kattaus luontotietäjiä: Heikki Helle (linnut) Bird Lifesta, Minna-Maarit Kytöviita (kasvit ja sienet), Jari Haimi (selkärangattomat), Otso Huitu (nisäkkäät) ja Timo Marjomäki (kalat) Jyväskylän yliopistosta bio- ympäristötieteiden laitokselta.

Kysymyksiä tuli runsaasti yleisöltä

Kysymyksiä pystyi lähettämään etukäteen sähköpostitse, ja niistä käsiteltiinkin useampi illan aikana. Muun muassa mietittiin kuvaa puunrungossa näkyvistä raatelujäljistä. Nisäkäsasiantuntija Otso Huitu arveli kyseessä olleen ilves, vaikka karhukaan ei ollut poissuljettu.

Kysymyksiä otettiin yleisöstä runsain määrin, jään rikottua käsiä alkoi nousta ahkeraan. Mikrofonia kysyjältä toiselle vei eläinpuiston oma ympäristökasvattaja Selma Närkki. Osallistujia oli ohjeistettu, että mukaan sai tuoda myös valokuvia ja kasvinäytteitä, joten raadin iloksi myös yksi kasvinäyte kysyjän puutarhasta pääsi tarkasteluun. Kyseessä todettiin olevan lehtoleinikki, joka on luonnonvarainen hieno lisä kenen tahansa puutarhassa -eli jätetään kitkemättä.

Yleisöstä tuli kysymys petolintuihin kuuluvista kalasääskistä, ja niiden parisuhde-elämän jatkosta, mikäli kuolema kohtaa jommankumman osapuolen. Kalasääski on tunnetusti pariuskollinen, eli ne valitsevat yhden kumppanin koko elämänsä ajaksi. Heikki Helle totesi, että lintumaailmassa etenkin pesimisaikaan, uusi kumppaniehdokas tulee kyllä erittäin nopeasti tyrkylle ja elämä jatkuu.

Myös lapsilta kuultiin kysymyksiä. Lasten kysymykset herättivät aikuisyleisössä pohtivaa nyökyttelyä -eli moni muukin oli miettinyt, miksi hyttynen inisee, miksi sienet tulevat maan pinnalle juuri syksyllä ja miksi mehiläinen kuolee ihmistä pistettyään.

Selkärangattomien asiantuntija Jari Haimi huomasi nopeasti juoksevan hämähäkin hallin lattialla ja kertoi etteivät kaikki hämähäkit suinkaan pyydystä verkon avulla, vaan jotkut ovat todellisia saalistajia nopeiden liikkeidensä ja hyppelynsä ansiosta. Valitettavasti kyseinen hämähäkki ei halunnut tulla lähempään tarkasteluun, vaan jatkoi matkaansa.

Ilmastonmuutos nousi esille vastauksissa. Esimerkiksi lämpimän veden kalalajeille kasvukausi on pidentynyt muutoksen myötä, ja villisiat ovat yleistymässä, koska maasta saa tongittua ravintoa pidempään eteläisessä Suomessa.

Illan viimeinen kysymys liittyi lupiineihin. Lupiineja ei voi enää välttää kukaan, ja aihe on erityisen kiinnostava myös matkailumäellä koska viime kesänä Ähtärin matkailualueen maastossa kitkettiin lupiineja talkoovoimin sekä osana vieraslajitorjunnan hanketta. Kysyjä mietti, mikä hillitsee lupiinien leviämistä, ja milloin luonnolliset tekijät oikein alkavat rajoittamaan tätä kasvua? Minna-Maarit Kytöviita totesi, ettei ole nähtävillä, että luonto yksin pystyisi hillitsemään sen kasvua Suomessa. Mutta pitkä ja tarmokas taistelu itse kunkin puutarhassa tuottaa tulosta vuosien saatossa. Kytöviita muistutti, että kiireisenäkin aikana tekee jo paljon, jos leikkaa kasvin kukkivat osat pois -vaikkei ehtisikään repimään kaikkia juuriaan myöten. Jo se hidastaa leviämistä. Eli toivoa on!

Ähtärin eläinpuisto juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan lajien suojelun parissa. Eläinpuisto haluaa kiittää kaikista näistä vuosista puistossa kävijöitä, joten torstaina 15.6. eläinpuistoon on vapaa pääsy. Ainoastaan kutsuvieraille tarkoitettu pääjuhla järjestetään erikseen virallisena avajaispäivänä lauantaina 17.6.

Torstaina eläinpuistoon haluavat voivat hakea Zoo Shopista ilmaiset liput ja kävellä kesäretkelle tutustumaan yli 50 eri eläinlajiin. Nyt on erinomainen mahdollisuus tulla käymään eläinpuistossa kenties ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, muistelemaan lapsuuden reissuja ja luomaan uusia muistoja. Sisäänpääsy on auki klo 10-16. Alueella olevat kahvilat, jäätelökioskit, pandatalo ja matkamuistomyymälä on myös jo avattu.

Tervetuloa Luontoiltaan

Samana iltana Ähtäri Zoo järjestää Luontoillan klo 18.00 -19.30 Ähtäri-hallissa. Tilaisuus on kaikille vapaa. Mukana raadissa vastaamassa yleisön kysymyksiin on monipuolien kattaus luontotietäjiä, viisi alansa huippua -aivan kuten Ylen Luontoillassakin. Illan ohjelman juontaa Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski.

Voit ottaa mukaan kasvinäytteitä, valokuvia tai tule muuten vaan kyselemään ja ihastelemaan luonnon ihmeitä. Kysymyksiä voi lähettää myös etukäteen osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Luontoillan vaikuttava asiantuntijakaarti

Illan juontajana toimii Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski, ja yleisöä askarruttaviin kysymyksiin vastaavat eri alojen asiantuntijat. Nyt jos koskaan saat asiantuntevan vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen liittyi se sitten lintuihin, kasveihin, sieniin, selkärangattomiin, nisäkkäisiin tai kaloihin.

Lintutiedosta vastaa illan ajan Heikki Helle (FM). Helle on työskennellyt pitkään Jyväskylän yliopistolla, luonnon monimuotoisuuteen, riistaan ja vesiensuojeluun liittyvissä aihepiireissä. Tällä hetkellä Helle työskentelee BirdLifessa kehittämässä häirintävapaata levähdysalueverkostoa turvaamaan muuttavien vesilintujen mahdollisuuksia tankkaukseen ennen syysmuuttoa.

Kasveihin ja sieniin liittyvät kysymykset saavat vastauksen Minna-Maarit Kytöviitalta (FT), hän toimii Jyväskylän yliopistossa lehtorina bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Kytöviita on moninkertaisesti julkaistu kirjailija, hän on kirjoittanut muun muassa sienijuurien evoluutiosta, sekä kasvien ja sienten erottamattomasta elämästä.

Selkärangattomista tietää Jari Haimi (FT), hän on Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen vanhempi lehtori. Haimi tutkii selkärangattomia, maan ekotoksikologiaa sekä maaperäekologiaa.

Otso Huitu (FT) on Luonnonvarakeskuksen, Luken, johtava tutkija. Huitun erikoisosaamista ovat nisäkkäät, ja niistä etenkin myyrät sekä jyrsijät, jotka ovat taatusti monen puutarhassa viihtyvän pään vaiva.

Kala-asioista luontoillassa vastaa Timo Marjomäki (FT), hän opettaa kalabiologiaa Jyväskylän yliopistossa bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Marjomäki tutkii muun muassa vesieläinten ekologiaa.

Visenttitarhan avajaiset ja luontoon palautuksen suunnittelu

Torstaina 1.6. eläinpuistossa vietettiin visenttitarhan avajaisia. Monen vuoden uurastus on päättynyt, ja lopputuloksena on yli hehtaarin kokoinen, nykyaikainen ja maisemaan sulautuva visenttitarha järvinäkymillä. Tarhaa ympäröivät jylhät kivimuurit, jotka pitävät lähes 1000kg painavat eläimet sen sisällä. Kesällä 2021 oli visenttitarhan ensimmäisen osan avajaiset, jolloin järvenpuoleinen laajennus valmistui. Nyt juhlistettiin puistonpuoleisen laajennuksen valmistumista ja samalla koko tarhan uudistuksen loppuun saattamista.

Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski visenttitarhan avajaisissa 1.6.2023.

Visenttien raaka historia

Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski puhui tilaisuudessa visenttien historiasta, ja kuinka laji on päässyt sukupuuton partaalta virkoamaan nimenomaan eläintarhojen avulla. Visentin elinalueet kutistuivat voimakkaasti ihmisen leviämisen, metsästyksen ja metsien häviämisen takia, viimeinen luonnonvarainen visentti kuoli vuonna 1927. Eläintarhoissa oli kuitenkin jäljellä joitakin kymmeniä visenttejä, joiden avulla laji saatiin virkoamaan pikkuhiljaa. Lajin palauttaminen luontoon aloitettiin vuonna 1952 ja nykyään näiden palautettujen yksilöiden jälkeläisiä elää monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa. Tänä päivänä visenttien määrä on noin 10,000 yksilöä ja monilla alueilla kannat ovat kasvussa. Palautuksia jatketaan edelleen.

Hector maaliskuun pakkasissa aamupalalla eläintehoitajansa kuvaamana. 

Ähtärissä syntynyt visentti osana luontoon palautusprojektia Romaniassa

Visentti on elävä esimerkki suojelutyön tuloksista. Ähtärissäkin on syntynyt visenttejä, viimeksi viime kesänä kaksi yksilöä sattumalta samana päivänä. Tällä hetkellä eläinpuistossa on kuusi visenttiä, joista Ähtärissä vuonna 2020 syntynyt Hector on katsottu sopivaksi yksilöksi osallistumaan Romaniassa luontoon palautus-projektiin ensi vuonna, kertoo Haapakoski tyytyväisenä. Haapakoski on innostunut visenttien tulevasta vuodesta, ja ylpeä eläintenhoitajien ja koko tiimin suuresta työstä, eikä syyttä -näin lajiensuojelutyö konkretisoituu parhaalla mahdollisella tavalla.