Oletko sinäkin kuunnellut YLE:n jo klassikoksi muuttunutta ohjelmaa Luontoilta? Ohjelma on ollut jo vuosia koko kansan suosiossa, eikä suotta, koska asiantuntijat ratkaisevat siinä monia askarruttavia luontokysymyksiä. Ohjelmaan soitti aikoinaan myös itse tasavallan presidentti Sauli Niinistö!

Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua Ähtärin eläinpuistossa juhlavuoden kunniaksi järjestettävään Luontoiltaan 15.6.2023 klo 18.00 -19.30 Ähtäri-hallissa. Tilaisuus on kaikille vapaa. Mukana raadissa vastaamassa yleisön kysymyksiin on monipuolien kattaus luontotietäjiä, viisi alansa huippua -aivan kuten Ylen Luontoillassakin.

Voit ottaa mukaan kasvinäytteitä, valokuvia tai tule muuten vaan kyselemään ja ihastelemaan luonnon ihmeitä. Kysymyksiä voi lähettää myös etukäteen osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vaikuttava asiantuntijakaarti

Illan juontajana toimii Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski, ja yleisöä askarruttaviin kysymyksiin vastaavat eri alojen asiantuntijat. Nyt jos koskaan saat asiantuntevan vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen liittyi se sitten lintuihin, kasveihin, sieniin, selkärangattomiin, nisäkkäisiin tai kaloihin.

Lintutiedosta vastaa illan ajan Heikki Helle (FM). Helle on työskennellyt pitkään Jyväskylän yliopistolla, luonnon monimuotoisuuteen, riistaan ja vesiensuojeluun liittyvissä aihepiireissä. Tällä hetkellä Helle työskentelee BirdLifessa kehittämässä häirintävapaata levähdysalueverkostoa turvaamaan muuttavien vesilintujen mahdollisuuksia tankkaukseen ennen syysmuuttoa.

Kasveihin ja sieniin liittyvät kysymykset saavat vastauksen Minna-Maarit Kytöviitalta (FT), hän toimii Jyväskylän yliopistossa lehtorina bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Kytöviita on moninkertaisesti julkaistu kirjailija, hän on kirjoittanut muun muassa sienijuurien evoluutiosta, sekä kasvien ja sienten erottamattomasta elämästä.

Selkärangattomista tietää Jari Haimi (FT), hän on Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen vanhempi lehtori. Haimi tutkii selkärangattomia, maan ekotoksikologiaa sekä maaperäekologiaa.

Otso Huitu (FT) on Luonnonvarakeskuksen, Luken, johtava tutkija. Huitun erikoisosaamista ovat nisäkkäät, ja niistä etenkin myyrät sekä jyrsijät, jotka ovat taatusti monen puutarhassa viihtyvän pään vaiva.

Kala-asioista luontoillassa vastaa Timo Marjomäki (FT), hän opettaa kalabiologiaa Jyväskylän yliopistossa bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Marjomäki tutkii muun muassa vesieläinten ekologiaa.

Ähtäri Zoon takinitarhassa on nähtävillä 26.4. syntynyt takinikili. Takinit ovat uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneita ja kuuluvat EAZA:n EEP-suojeluohjelmaan. Eläinpuisto pyrkii säilyttämään eläinlajien geneettistä perimää ja turvata niiden tulevaisuutta, joten uusi tulokas on erittäin tervetullut.

Ähtäri Zoon takinit

Ähtäri Zoossa on ollut takineita vuodesta 2014, silloin Korkeasaaresta saatiin takinipari, joka on viihtynyt puistossa hyvin. Toinen silloin saapuneista takineista olikin jo saapuessaan tiineenä, joten seuraavana vuonna syntyi Ähtärin ensimmäinen oma takini -Topi.

Vuoden 2022 keväällä takinilauma täydentyi Tanskasta tulleella nuorella Ninja-takinilla. Tämä eläinten siirto eläinpuistojen välillä on osa lajiensuojelutyötä, joka auttaa pitämään lajien geenipohjan rikkaana. Tavoitteena on sekoittaa eri alueilta kotoisin olevien takinien geeniperimää ja kasvattaa yksilöiden määrää, jolloin lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyminen olisi varmempaa. Eläintarhojen yhteinen suojeluohjelma pyrkii turvaamaan lajin tulevaisuutta luonnossa tehtävän suojelutyön lisänä. Tanskasta saapunut Ninja laitettiin samaan laumaan Topin kanssa, toivoen, että tulevina vuosina pari saisi jälkeläisiä.

Pieni kili oli yllätys

Toukokuussa syntynyt Kili oli kuitenkin yllätys nuorelta Ninjalta, koska tiineys ei näkynyt selkeästi ulospäin paksun, tiheän ja kiharan talviturkin vuoksi. Yleensä takinit alkavat lisääntymään vasta kypsemmällä iällä. Takinien kantoaika on meidän ihmisten lailla noin 9 kuukautta, joten Topin isyydestä ei ole epäilystä.

Lauma on ottanut kilin hyvin vastaan. Jopa Topi-isä on suhtautunut jälkeläiseensä yllättävän suopeasti ja siksi pieni takini on saanut olla koko ajan laumansa joukossa. ”Ensimmäiset kuukaudet ovat kriittisimmät selviytymisen kannalta ja siksi seuraamme tarkasti kilin vointia”, kertoo intendentti Marko Haapakoski.

Mikä takini on ja mistä se oikein tulee?

Takini eli härkägemssi kuuluu onttosarvisiin ja edelleen vuohieläimiin. Nimensä mukaisesti sen sarvet ovat ontot ja pysyvät eläimen päässä koko sen elämän ajan, niin naarailla kuin uroksilla. Mitä vanhemmaksi takini tulee, sitä käyremmäksi sen sarvet käyvät. Takinien sarvet eivät meillä vaadi yleensä hoitotoimenpiteitä, toisin kuin esimerkiksi hirvien ja porojen sarvet.

Takinit elävät luonnonvaraisina Himalajan bambumetsissä 2000–4500 metrin korkeudessa. Takinia ja erityisesti Sichuanin takinia pidetään Kiinassa pandan tavoin kansallisaarteena. Sen vuoksi lajilla on korkea suojelustatus maassa ja se kuuluu kansainvälisen EAZA:n EEP-suojeluohjelmaan.

Takinien uhkana luonnossa ovat edelleen salametsästys, sen elinympäristön väheneminen, bambumetsien hakkuu, kaivokset, maanviljely ja teiden rakentaminen. Ähtäri Zoossa bambua ei siis mene ravinnoksi ainoastaan pandoille, vaan myös pikkupandoille sekä takineille.

Tulevana sunnuntaina 14.5. vietetään äitienpäivää. Juhlavan päivästä tekee yhdessäolo, arjesta poikkeava tekeminen ja etenkin kotitöiden jättäminen toiselle päivälle. Meillä voit kävellä rauhassa puistokierroksen, nauttia ulkoilmasta, heränneestä luonnosta ja eläimistä. Kierroksen alussa oleva Snowpanda Deli & Cafe tarjoaa sunnuntaina äitien kunniaksi normaaliin lounashintaan keiton lisäksi myös cappuccinon ja suklaaleivoksen äideille. Voit katsoa menun täältä. 

Kierroksen puolessa välissä sijaitseva Kaakkolammen kahvio on avattu kesäkaudeksi klo 10-16 ja hirvien lähellä olevat kaasugrillit ovat käytettävissä eväiden lämmitykseen. 

Puistoon on tänäkin keväänä syntynyt uusia asukkaita, joita pääsee ihastelemaan puiston aukioloaikana klo 10-17. Porojen vasa on jo tullut kuvausetäisyydelle, muiden pienokaisia voi yrittää bongailla ja joitakin saamme vielä odottaa kuun loppuun -tiedotamme kaikista uusista asukkaista kesäkuuhun mennessä.

Tien toisella puolella Hotelli Mesikämmenen ravintolassa on tarjolla herkullinen äitienpäiväkattaus kahdessa vuorossa: klo 12-13.30 ja klo 14-15.30. Varaa pöytäsi ajoissa! Puh. 030 62150

Jos suunnitelmat sunnuntaille on jo tehty muualle, niin erinomainen aineeton äitienpäivälahja on myös lahjakortti eläinpuistoon! Lahjakortti on voimassa vuoden, joten nyt ostetulla lahjakorttilipulla pääsee myös kesällä, vaikka hinnat nousevatkin aina sesongin ajaksi. Lahjakortin voit ostaa lippukaupastamme. 

Tervetuloa!

 

 

Aikainen lintu madon syö, sen on varmasti jokainen kuullut, ja jälleen se pitää paikkansa. Jos suunnittelet kesän lomapäivää eläinpuistossa jo nyt, niin säästät jopa 15% ostaessasi ennakkoliput 16.6. mennessä lippukaupastamme. Lippukaupasta ostettu päivälippu on voimassa 3kk, eli koko kesän ajan. Voit tyytyväisenä tulla heinäkuun ihmisjoukkoon, kävellä portille jonottamatta ensin lipunostoon ja tietää, että säästit esimerkiksi neljän hengen perheen kohdalla jopa 20€! 

Kesällä lippuhinta siis nousee tuttuun tapaan, mutta siihen on myös selitys: Kesällä puiston aukioloajat pitenevät useammalla tunnilla, kierroksella sijaitseva laivakahvila sekä Kaakkolammen kahvila avaavat ovensa, samoin yhdistyksien pitämä kesäkahvila Farmin tuvassa jatkaa viime kesältä tuttua toimintaa, eläinopastuksia järjestetään joka päivä puiston puolella ja kierroksen lopussa sijaitsevalla Farmilla voi liittyä päivittäiselle ruokintakierrokselle. Sitä suuremmalla syyllä siis kannattaa liput varata jo nyt. 

Tänä kesänä eläinpuisto juhlii 50-vuotista taivaltaan erilaisin tapahtumin, jotka päivitämme 50v juhlavuosi-sivulle. Seuraathan sieltä tapahtumia ja liity mukaamme juhlintaan!

 

 

Mediatiedote
27.4.2023

Isopandat Lumi ja Pyry jäävät toistaiseksi Ähtärin eläinpuistoon

Ähtärin eläinpuistossa asuva uhanalainen isopandakaksikko Lumi ja Pyry jäävät toistaiseksi Ähtärin eläinpuistoon. Eläinpuiston hallituksen puheenjohtajan Risto Sivosen mukaan päätös oli vaikea, mutta tarkan puntaroinnin jälkeen kansainvälistä lajiensuojeluohjelmaa haluttiin toistaiseksi jatkaa: ”Meille tärkein matkailusesonki on alkamassa ja odotukset sesonkia kohtaan ovat vahvat. Moni ulkomaille matkustamaan tottunut suomalainen on muuttanut kulutuskäyttäytymistään ja haluaa tutustua oman maan kohteisiin. Lähimatkailukin näyttää tulleen jäädäkseen, minkä huomaa esimerkiksi usein tupaten täysissä taide- ja kulttuuritapahtumissa. Tämä kaikki vahvistaa nyt tekemäämme päätöstä.”

Maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja ulkoministeriöstä koostuvan virkatyöryhmän mietintö valmistui pari viikkoa sitten. Mietinnön mukaan valtio ei voi tukea uhanalaisten pandojen lajiensuojeluohjelmaa Ähtärin eläinpuistossa, koska yhtiö ei täytä valtiontukiehtoja. Mietinnössä todetaan myös, että mikäli puisto saa tervehdytettyä taloutensa, voidaan asiaa harkita uudelleen.
Risto Sivonen korostaa, että puisto keskittyy nyt alkavaan sesonkiin: ”Keskitymme nyt täysin voimin markkinointiin ja toivomme, että niin vanhat kuin uudetkin lajiensuojelun ystävät vierailevat eläinpuistossa. Syksyllä katsomme asiaa uudestaan tuoreiden lukujen valossa. Hallitus seuraa eläinpuiston taloudellista tilannetta tarkoin ja nyt tarvitsemme työrauhaa sesongin onnistumiseen raskaiden poikkeusvuosien jälkeen.”

WWF:n symboli isopanda tarvitsee ihmisen apua selvitäkseen
”Koemme, että velvollisuutenamme on auttaa isopandaa selviämään. Ei ole sattumaa, että isopanda on Maailman Luonnon Säätiön WWF:n symboli. Isopandakanta kutistui 1980-luvulla hieman yli tuhanteen yksilöön”, hallituksen puheenjohtaja Sivonen sanoo.
Määrätietoisen suojelutyön tuloksena Kiina ja sen yhteistyökumppanit ovat onnistuneet kasvattamaan populaation jo lähes 2 200 yksilöön. Näistä villinä elää noin 1 600–1 800 pandaa ja tarhoissa 600 pandaa. Vaara ei silti ole vielä ohi. Pandojen elinympäristöt ovat kutistuneet ja pirstoutuneet, lisäksi uhkana ovat luonnonmullistukset ja taudit.
Sivonen kertoo, että eläinpuisto on edelleen kiinnostunut yhteistyökumppaneista, jotka näkevät uhanalaisen isopandan lajiensuojeluohjelman itselleen arvokkaana asiana. Myös säätiön perustamista selvitetään.
Eläinpuiston päämääränä on palauttaa mahdollinen Lumin ja Pyryn jälkeläinen sen vanhempien synnyinseuduille laajaan luonnonpuistoon. Puisto on pinta-alaltaan noin kaksi kolmasosaa Suomen Lapista, ja Ähtärin eläinpuiston maksama lajiensuojelumaksu menee lyhentämättömänä suojelupuistojen ylläpitoon ja rakentamiseen sekä pandatutkimukseen.
Puisto-olosuhteissa syntyneitä isopandoja on pystytty jo palauttamaan luontoon. Palautukset tehdään totutuksen kautta ja tulokset ovat olleet rohkaisevia: 11:stä vapautetusta pandasta yhdeksän elelee tyytyväisenä luonnossa ja lisää niin geenivirtaa sekä parantaa luonnonkannan geneettistä monimuotoisuutta.

Lisätietoja:
hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen, puh. 040 063 1546, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Puoli vuosisataa ei mene ohitse ihan hetkessä. Ähtärin eläinpuisto onkin Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto, vietämme tänä vuonna 50v juhlavuotta! Vaikka puisto on kasvanut, eläinlajimäärä lisääntynyt ja ympärillä olevat matkailualan yritykset muuttuneet, niin tavoitteet ovat pysyneet pohjimmiltaan samoina. Alusta asti Ähtärin eläinpuiston tarkoitus on ollut tarjota eläimilleen tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet, jakaa kasvatuksellista tietoa ja siten lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta, sekä kantaa oman kortensa kekoon lajien suojelussa. Kaikki tämä samalla tuoden pienelle paikkakunnalle kävijöitä ja elämää.

Juhlavuosi tuo mukanaan erilaisia tapahtumia, joihin voi tarkemmin tutustua täällä juhlavuoden omalla sivulla olevassa kalenterissa. Kesän aikana myös puiston puolelle tuodaan esille vanhoja kuvia vuosikymmenien takaa, mutta tässä vähän esimakua ja historian havinaa.

 

 Kuva avajaispäivältä 1973.

 

Avajaispäivän matkamuistomyyntiä.

 

Eläinpuison lipunmyynti -73.