Metsiemme salaisuuksia-hanke elävöittää ulkoilijan luontokokemusta

Metsät ja niiden hoito, luonto, luontomatkailu ja sen kestävyys, sekä ympäristökasvatus ovat aiheita, joista riittää keskustelua ja joiden suosio on kasvanut huimasti korona-aikana. Metsiemme salaisuuksia-hanke saikin alkunsa kasvaneesta kysynnästä, sen tavoite on viedä kulkija pintaa syvemmälle tutuissa metsissä. Käytännössä tämä tehdään tuottamalla materiaalia, joka elävöittää ulkoilijan luontokokemusta, tutustuttaa kohteeseen tarinoiden myötä ja herättää uteliaisuuden tietää lisää metsä- ja luontoasioista etenkin Alavuden, Soinin ja Ähtärin alueella.

Hankehakemus tehtiin yhteistyön voimin

Ähtäri Zoo Resort Oy, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu sekä Haaga-Helian ammattikorkeakoulun edustajat sopivat vastuualueet ja laittoivat yhdessä hankehakemuksen Kuudestaan ry:lle. Sieltä tuli myönteinen päätös, Leader-rahoitusta ja rohkaisu projektiin, joka kestää ensi vuoden loppuun. Metsiemme salaisuuksia on yleishyödyllinen kehittämishanke, joka liittyy EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 (siirtymäkausi 2021-2022).

Osa-aikaisena hankevetäjänä toimii Tiina Tarkkonen, jonka muuhun työnkuvaan kuuluu eläinpuistolla kasvillisuuden hoitaminen, sekä eläinopastukset. Metsiemme salaisuuksia- hankkeessa kysytään, minkälaisia asioita alueemme metsistä halutaan nostaa esiin ulkoilureittien käyttäjille. Metsäkeskustelu käy Suomessa vilkkaana, joten aihe on erittäin ajankohtainen. Tavoitteena on metsiä monipuolisesti esittelevä kokonaisuus. Ensimmäisenä hanketoteuttajien yhteisenä tehtävänä on päättää tulevat retkikohteet, jotka päätetään kesälomakauden mentyä ohi. Kiitokset kaikille, jotka ovat ehdottaneet hankkeelle retkikohteita.

Hanke on yhteinen ja kaikki ovat tervetulleita osallistumaan

Julkisen rahoituksen osuus hankkeesta on 80%. Osa yksityisestä rahoituksesta toteutuu talkootyönä. Hankkeen kaikissa vaiheissa osallistuminen on talkoohengessä kaikille avointa. Hankekoordinaattori Tarkkonen toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan retkille, työpajoihin, ideointiin sekä tiedonkeruuseen. Sana on vapaa.

Käytännön toteutus

Käytännön toteutuksena tehdään ensi syksynä opastetut luontoretket, "aineistonkeruuretket", joita on vähintään yksi jokaisessa hankealueen kunnassa. Kohteisiin tutustutaan perusteellisesti ja etenkin Sedun asiantuntemus on tässä isossa roolissa. Myöhemmin pidetään "tarinankerronnan taitoa", teemaiset työpajat, joissa työstetään kootun aineiston pohjalta materiaalia, joka tuo tieto- ja tarinasisältöä kohteisiin. Tähän liittyvää matkailualan osaamista saamme erityisesti Haaga-Helian joukoista.

- Mietimme yhteistyössä Kuuden Tähden reitistö-hankkeen kanssa, miten tuotettuja materiaaleja voitaisiin hyödyntää reitistönkin yhteydessä, mutta kaikki tuotettu materiaali hankkeesta on julkista ja kaikkien käytettävissä, huomauttaa Tarkkonen.

Lisätietoja saa hankkeen omilta nettisivuilta www.metsiemmesalaisuuksia.fi , sieltä löytyy muun muassa tiedotteita ja osallistumislomake. Sivujen kautta voi lähettää vinkkejä ja toiveita hanketoteuttajille, tai sitten voi olla suoraan yhteydessä hankevetäjään.

Alkuperäinen julkaisu 13.7.2022

Pandan tiineys on herkkää aikaa

Tiineyden varmistus pandoilla ei ole niin yksinkertaista, kuin raskauden todentaminen meillä ihmisillä. Eläinpuiston työntekijöiltä ei riitä pelkästään vatsanseudun tarkkailu sillä pandan maha ei merkittävästi raskauden aikana kasva. Tähän vaikuttaa toisaalta pandaemon iso koko ja toisaalta pennun verrattain pieni koko. Lisäksi pandanaaras pystyy kontrolloimaan kantoaikaansa ja tarvittaessa keskeyttämään alkion kasvun odotellen sopivaa hetkeä, joten tiineys voidaan todeta vasta ihan muutamia viikkoja ennen pennun syntymää hormoninäytteistä.

Ähtärin pandat Lumi ja Pyry viettivät yhteistä aikaa pääsiäisenä, jolloin luonnolliset paritteluyritykset sujuivat hyvin, mahdollisen raskauden todennäköisyyttä lisättiin myös keinohedelmöityksellä. Pandoilla kiima-aika osuu vain kerran vuoteen, joten mahdollisuus tiineyteen on muutamasta päivästä kiinni. Isopandan suojeluhankkeessa jälkeläisen saaminen on aina tavoitteena, sillä aikanaan täällä syntyneen pennun jälkeläiset palautetaan luontoon Kiinaan, jossa ne parantavat luonnonkantojen geneettistä monimuotoisuutta.

Tiineyden vaikutukset pandatalossa vierailuun

Pandat ovat herkkiä ärsykkeille, etenkin melulle. Siksi Ähtärin pandatalossa on otettu aina huomioon melutason säätely ja eristykset. Valmistelut mahdolliseen tiineyteen aloitettiin jo pian pääsiäisen jälkeen mm. suunnittelemalla Lumin puolelle lisä-äänieristyksiä. Koska pandojen tiineys on erityisen herkkää aikaa, rauhoitamme Lumin puolen pandatalosta 13.7, näin se saa aikaa rauhoittua ja rakentaa pesää omaan luonnolliseen rytmiinsä. Kävijät pystyvät edelleen näkemään Pyryn sisä- ja ulkotiloissa, ja Luminkin ulkotarhassaan.

Miten mahdollisen pennun syntymä vaikuttaa pandatalon toimintaan

Mikäli raskaus vahvistuu alkusyksystä, Ähtäri Zoo tiedottaa tiineyden edistymisestä ja sen vaikutuksista pandatalon aukioloaikoihin.

- Syntymän jälkeen menee useampi kuukausi ennen kuin pentu on yleisön nähtävissä, sillä emo hoitaa pentua pesässä pitkään, selventää pandatoiminnan päällikkö Anna Palmroth. Tämän vuoksi syntymän jälkeen pandatalo pysyy luultavasti suljettuna yleisöltä joulukuuhun asti.

-Haluamme kaikki täällä Ähtäri Zoossa tehdä osamme, jotta Lumin tiineys onnistuisi ja pennun sopeutuminen uuteen ympäristöön alkaisi mahdollisimman rauhallisesti. Tiedämme, että pandojen näkeminen on monelle vierailijallemme tärkeä osa puistossa vierailua, mutta menemme tässäkin asiassa eläinten hyvinvointi edellä, toteaa toimitusjohtaja Arja Väliaho.

Pikkupandoille laajennettu tarha ja karhuille laavuja

Eläinten hyvinvointi, lajiensuojelu ja ympäristökasvatus ohjaavat kaikkea Ähtäri Zoon toimintaa. Työmme kivijalkana on suunnitelmallisuus, mikä näkyy toiminnan pitkäjänteisenä kehittämisenä. Meillä on syvä lajiosaaminen sekä aktiivista vuoropuhelua viranomaisten kanssa. Kuuntelemme ja tulkitsemme tarkoin heiltä saamiamme ohjeita.

Tuoreimpana esimerkkinä puistomme määrätietoisesta kehittämisestä on visenttitarha, jota rakensimme hiljattain vajaalla puolella miljoonalla eurolla. Emme siis vain korjaa, vaan myös rakennamme uutta – minkä seurauksena luonnossa uhanalaiset visentit saavatkin nyt nauttia entistäkin ajanmukaisemmasta alueesta.

Uusimme myös lintutalon verkkoja, ja rakennamme laavumaisia vetäytymispaikkoja karhuille. Niin ikään muokkaamme vanhasta viereisestä kettutarhasta pikkupandalle isompaa tarhaa. Kohta tarhakaverin saava Rescue-kettumme asuu nykyään kotkalta vapautuneessa, niiden tarpeisiin muovatussa tarhassa – kotka kun muutti vuosi sitten Ranualle toisen kotkan puolisoksi.

Karhut ovat luonteeltaan sosiaalisia ja pitävät sopivasta määrästä virikkeitä. Useat puistossa vierailijat ovat saaneetkin nähdä, miten avoimen uteliaina karhumme seuraavat ympärillä olevaa elämää. Vastuullisuuttamme on myös se, että karhujen niin halutessaan ne voivat siirtyä sivummalle makoilemaan. Rakennettavat, varjoisat laavut tarjoavat tähän toimivan ratkaisun.

Läänineläinlääkärin tarkastukset tehdään vuosittain. Esitämme heille tulevia suunnitelmia ja ennakolta yhteistyössä heidän kanssaan pohdimme erilaisia ratkaisuja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tätä voisi verrata yrityksen auditointiin: yhdessä asiantuntijoiden kanssa pystymme parantamaan toimintamme laatua sekä eläinten jo nyt hyviä elinoloja. Näin teemme työtä lajiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Olemme päivittäin läsnä puistossa ja eläintenhoitajamme tuntevat kattavasti eläintensä hyvinvoinnin. Tule matalalla kynnyksellä juttelemaan!

Isopandamme Pyry täyttää 9 vuotta, järjestämme sankarille juhlat maanantaina 11.7 Ähtäri Zoon Pandatalossa.

Pandat tuntuvat sisäistäneen jo pennusta asti onnellisuuden salaisuuden: he elävät hetkessä, välttävät univelkaa runsailla päiväunilla ja pitävät mahan täynnä joka päivä lempiruokaansa. Pyry ei ole tästä poikkeus, ja onkin tunnettu hauskoista päiväuniasennoistaan ja palloleikeistään. Te jotka olette jo Pandatalossa joskus vierailleet, olette varmasti myös huomanneet Pyryn hauskan tavan valikoida bambukasasta parhaat palat tarkasti lehtiä haistellen ja käpälöiden.

Pandojen keski-ikä on luonnossa n. 20 vuotta, eläinpuistoissa jopa 30 vuotta, miten siis juhlistamme tänä vuonna meidän 9-vuotiasta parhaassa iässä olevaa komistusta?

klo 13.00 Yllätetään Pyry lahjalla, paikalla myös ympäristökasvattajamme Selma

klo 13.30-13.45 Halipanda liittyy juhliin mukaan ja viihdyttää lapsia

Delissä sankarin kunniaksi koko päivän ajan kahvi/tee + mansikkakakku 5€

 

Tule onnittelemaan Pyryä ja nauttimaan päivästä eläinpuistossa!

 

 

 

Kesään kuuluu markkinat, ja mikä sen parempi paikka kuin tunnelmallinen maalaisympäristö. Lauantaina 13.8 Ähtäri Zoon Farmin pihassa järjestetään koko perheelle suunnatut Maalaismarkkinat klo 10-16. Tällöin itse Farmille kuin myös markkinoille on vapaa pääsy.

Farmilla voit tutustua lähemmin tuttuihin maatilaeläimiin, kuten lampaisiin, lehmiin, hevosiin, kanoihin, kissoihin ja kaneihin. Myyntipaikoilta voit löytää mukaasi tuliaisia, kesämuistoja ja paikallisten tekijöiden käsitöitä.

Päivitämme tapahtumasta ja ohjelmasta lisätietoja tänne.

Varaa oma myyntipaikka ajoissa

Jos oma myyntipaikka kiinnostaa niin nyt on oikea aika varata paikka. Tapahtumassa ei ole paikkamaksuja, mutta oma myyntipöytä tulisi olla mukana. Ilmoittautumiset tulee tehdä ennakkoon Arja Väliaholle joko sähköpostitse arja.valiaho(at)ahtarizoo.fi tai puhelimitse 040 574 8120

Vanhanajan seurat

Samana päivänä aivan Hotelli Mesikämmenen läheisyydessä sijaitsevassa Kappelissa järjestetään vanhanajan seurat klo 10.00, sisälle mahtuu 70 henkilöä. Tämä hirsinen kappeli on tiettävästi kappalaisen Eerik Juhonpoika Peranderin, vuonna 1772 rakentama asumus Hankaniemen tilalle. Kappeli on Ähtärin vanhin asuintalona käytetty rakennus.

Työ eläinpuistossa ei ole pelkästään kävijöiden palvelua, vaan myös arvokasta tutkimustyötä harvinaisten ja vaarantuneiden lajien parissa, niiden haastavaa, mutta antoisaa hoitoa, joka vaatii pitkälle koulutetun henkilökunnan osaamista, sekä ympäristökasvatusta ja lajiensuojelutiedon levittämistä. Monelle aukeaa eläinpuistojen merkitys havainnollistavasta kuvasta Nooan arkista, jonne kerätään mahdollisimman monesta eri lajista pari takaamaan tulevaisuudessakin näiden lajien säilyminen. Ja juuri sitähän se on, maanpäällinen geenipankki, joka pysyy moninaisena yhteistyön avulla, siten jokainen eläinpuisto voi keskittyä omiin lajeihinsa ja niiden hyvinvointiin. Moni uhanalainen laji on saatu selviämään pitkälti eläinpuistotoiminnan avulla, kuten vesikko meillä täällä Ähtärissä. Ähtärin eläinpuistossa esim. metsäpeurojen pidon tavoitteena on täällä syntyneiden vasojen palauttaminen totutustarhan kautta luontoon, samoin joskus syntyvät pandapennut menevät kotimaahansa totutustarhaan ja heidän jälkeläisensä luontoon.

Eläinpuistojen toiminnan valvonta

Yksin tätä työtä ei voisi, eikä Suomessa saisikaan tehdä. Suomessa eläinpuisto toimii eläinsuojelulakia kunnioittaen, jonka toteutumista Aluehallintovirasto valvoo. AVIn valvontaa käytännön tasolla taas toteuttaa läänineläinlääkäri, joka suorittaa säännöllisiä tarkastuksia puistoissa. Eläinlääkärin kanssa katsomme mm. itse eläimet, niiden olosuhteet ja rehuvarastot. Läänineläinlääkäri valvoo lisäksi tutkimustoimintaa, sekä tarkastaa uudet tarhatilat ja niiden lajikohtaisten vaatimusten toteutumisen. Tämän lisäksi Ähtärin Eläinpuisto kuuluu arvostettuun Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestöön EAZA:aan, joka määrittelee korkeat standardit eläinten pitoon- ja hoitoon ja myös valvoo niiden toteutumista.

Kokemuksen tuoma tieto ja taito

Moni on saattanut viime aikoina herätä uuteen huoleen siitä, miten eläinpuistojen eläinten pysyminen omissa tarhoissaan taataan ja mitä muita turvallisuuskäytäntöjä on niin meille ihmisille, kuin tietysti myös eläimille. Meillä Ähtäri Zoossa on jo pian 50 vuoden tuntemus alalta, kokenut ja koulutettu henkilökunta, sekä ennen kaikkea halu tehdä asiat niin eläimillemme kuin asiakkaillemme mieluisasti ja turvallisesti.

Suomen vanhimpana luonnonmukaisena eläinpuistona olemme alusta asti halunneet luoda eläimillemme luonnollisen ympäristön, mikä meillä tarkoittaa metsäistä ja vaihtelevaa ympäristöä, joka tarjoaa aitauksissa piilopaikkoja, sekä runsasta kullekin lajille tuttua kasvillisuutta, unohtamatta kuitenkaan asianmukaisia vahvoja aitauksia. 60 hehtaarin alueella, 3 km kävelyreitin varrella todella tuntee liikkuvansa metsän keskellä ja olevansa vain vieraana pysyvien asukkien alueella. Tämä selittää osaltaan sitä, että vieraillessa saattaa käydä niin, että joku eläin ei juuri sillä hetkellä olekaan nähtävissä vaan lepäilee omassa piilopaikassaan ja tulee taas hetken päästä näytille -kun niin itse kokee parhaaksi.

Eläinpuiston asema muuttuvassa maailmassa

Maailma muuttuu koko ajan valveutuneemmaksi, mikä on meille kaikille hyvä asia. Eläinten hyvinvointi koskettaa meitä kaikkia. Meille tärkeää on myös se, miten eritoten uhanalaisiin tai vaarantuneisiin lajeihin osataan suhtautua, ja miten ne käyttäytyvät eri tilanteissa. Siksi keskitymme tulevaisuudessakin ei vain lajiensuojeluun, vaan tärkeään tutkimus- ja opetustyöhön. Meillä Ähtärin eläinpuistossa, jokainen työntekijä työskentelee suurella sydämellä ja ammattiylpeydellä -eläinten eli tärkeimpien työtovereidensa parhaaksi. Täällä työpäivän jälkeen kylän kaupan kassallakin kysellään, mitä pandoille Lumille ja Pyrylle, tai Kaisla-saukolle kuului tänään.