Pandojen tapaaminen onnistui hyvin - pandat nähtävissä jälleen 19.4.
Ähtäri Zoon pandakaksikko Lumi ja Pyry viettivät laatuaikaa yhdessä Pääsiäisenä. Tämä vuosittainen tapaaminen oli järjestyksessä kolmas ja rakkautta oli ilmassa. Tunteet olivat molemmin puolisia, joten luonnolliset paritteluyritykset sujuivat hyvin. Pandat ovat uhanalainen eläinlaji, jota luonnossa uhkaa mm. geeniperimän kaventuminen. Kansainvälisen pandojen suojeluhankkeen yksi tavoite on vahvistaa geeniperimän monimuotoisuutta tarhattuina syntyneiden pandojen jälkeläisten avulla. Ähtäri Zoo osallistuu tähän hankkeeseen.
Keinosiemennyksellä haluttiin varmistaa toivottu lopputulos
”Oman pandatiimimme vahvistuksena paikan päällä oli mukana asiantuntijoita Saksasta ja Belgiasta. Myös kiinalaiset asiantuntijat osallistuivat etäyhteyden välityksellä. Asiantuntijoiden päätöksestä tehtiin keinosiemennys kiima-ajan lopulla. Toimenpiteellä pyrittiin varmistamaan toivottuun lopputulokseen pääsy. Mahdollinen jälkeläinen olisi joka tapauksessa Lumin ja Pyryn pentu, sillä keinosiemennys tehtiin Pyryn siemennesteellä”, kertoo pandatoiminnan päällikkö Anna Palmroth.
Pandanaaras pystyy kontrolloimaan kantoaikaansa ja tarvittaessa keskeyttämään alkion kasvun odotellen sopivaa hetkeä. Lumin tiineys voidaan todeta vasta muutamia viikkoja ennen pennun syntymää, joka arvioiden mukaan olisi loppukesästä tai alkusyksystä.
Pandatalo avataan yleisölle jälleen 19.4.
Pandatalo suljettuna pandojen kiima-ajan vuoksi 12.4.-18.4.
On jälleen se aika vuodesta, että isopandat Lumi ja Pyry tuntevat vetoa toisiaan kohtaan. Rauhoitamme pandatalon ja annamme pandojen viettää aikaa yhdessä, pandalan puoli on suljettu yleisöltä 12.4.-18.4. välisen ajan. Pandatalon Cafe ja Deli palvelevat normaalisti. Eläinpuistossa eletään muilta osin tavallista kevätaikaa ja vierailijat ovat tervetulleita eläinpuistokierrokselle ja kotieläintila Farmille.
Pandatalon sulkuaikana pääsyliput voi ostaa alehinnalla paikanpäältä lipunmyynnistä hintaan 20€/aikuinen, 11€/lapsi 3-14v. Lipulla pääsee Eläipuistoon ja Farmille.
Ennakkoon ostetut normaalihintaiset pääsyliput ovat voimassa 3kk ostopäivästä eteenpäin joten ne ovat käytettävissä pandatalon sulkuajan jälkeen.
Asiakaspalvelu vastaa mahdollisia varauksia koskeviin kysymyksiin p. 030 62150 ja Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..
Lauantaina 7.5. vietetään lasten tiedepäivää sisävesiteemalla!
Vuoden 2022 Tietoprovinssi keskittyy tänä vuonna lapsiin! Lauantaina 7.5. klo 10–16 Ähtärin eläinpuistossa vietetään lasten tiedepäivää ja kaikki ovat tervetulleita osallistumaan toimintapisteillemme. Puistoon on sisäänpääsymaksu.
Kaikki lapset ja lapsenmieliset saavat osallistua oman aikataulunsa mukaan toimintapisteillemme. Pisteillä pääsee leikkimään lisätyn todellisuuden hiekkalaatikolla, laittamaan kädet turpeeseen ja oppimaan lisää hienosta luonnonvarastamme. Kaloja pääsee tunnistamaan livenä sekä kokeilemaan osaatko tunnistaa kalat paremmin kuin konenäkö, lisäksi paikalla on kalojen fileointinäytöksiä. Kaiken kruunaa saukko-opastukset klo 11.00. 13.00 ja 15.00. Opastuksilla kerrotaan, miten saukko on sopeutunut elämään vedessä ja miten vesistöjen tila on Suomessa ja Euroopassa vaikuttanut saukkokantoihin.
Ohjelmapisteille saa osallistua oman aikataulun mukaan ja niistä ei kerätä erillistä maksua. Mukaan pääset siis vain puiston sisäänpääsymaksun hinnalla! Mukana tapahtumaa järjestämässä ovat Tietoprovinssi, Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto, Ähtärin eläinpuisto ja Suomenselän kalatalousalue.
Lisätietoja: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ja Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tunturipöllö mukana EEP-suojeluohjelmassa – lajin tarhakanta pyritään pitämään elinvoimaisena
Vielä 1900-luvun alussa tunturipöllö kuului Suomenkin vakituiseen pesimälajistoon, mutta katosi vainon ja laajamittaisen munien keruun takia 1930-luvulle mennessä. Keskieurooppalaiset keräilijät maksoivat tuolloin paikallisille asukkaille huomattavia rahasummia lajin munapesueistä. Laji rauhoitettiin vuonna 1962, ja nykyään tunturipöllöjä tavataan Suomessa hyvin harvinaisena ja satunnaisena pesimälajina vain pohjoisimmassa Lapissa. Suomessa lajin kansalliseksi uhanalaisuusluokitukseksi arvioitiin vuonna 2000 "erittäin uhanalainen" ja vuonna 2010 "äärimmäisen uhanalainen".
Tunturipöllöt voivat pesiä vain siellä missä myyriä ja sopuleita on paljon. Pikkunisäkkäiden kannat vaihtelevat vuodesta toiseen ja tunturipöllöt joutuvat vaeltamaan jopa tuhansia kilometrejä ruokamaiden perässä. Koiraat ovat lumivalkeita, kun taas naaraiden ja nuorten yksilöiden väritys vaihtelee valkeasta tummiin juoviin.
EAZA, eli Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö, johon myös Ähtäri Zoo kuuluu, otti kesällä 2021 tunturipöllöt mukaan EEP-suojeluohjelmaan, koska tunturipöllöjen määrä on merkittävästi vähentynyt luonnossa. Ohjelmaan kuuluvista lajeista pidetään kantakirjaa, ja niiden lisääntymistä sekä siirtymistä eläintarhojen välillä säädellään lajikoordinaattorin antamien ohjeiden mukaan. Tunturipöllöjen mukaanotto EEP-suojeluohjelmaan perustui siihen, että viime vuosina on huomattu niiden maailmankannan olevan huomattavasti pienempi kuin alun perin luultiin. Todettiin, että laji on maailmanlaajuisesti vaarantunut.
Tunturipöllökannan vähentymisen tarkkoja syitä ei vielä tiedetä, mutta yksi todennäköinen ja mahdollinen syy on ilmastonmuutos, joka kaventaa tämän kauniin, arktisen lintulajin elinympäristöjä. EEP-suojeluohjelman avulla eurooppalaisten eläintarhojen tunturipöllökanta pyritään pitämään elinvoimaisena, ja sen perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa lintujen luontoonpalautukset tulevaisuudessa, mikäli tunturipöllöjen tilanne luonnossa heikkenee pahemmin. Ajatuksena on, että eurooppalaisten eläintarhojen tunturipöllökanta olisi geneettisesti mahdollisimman monipuolinen. Eli jos tunturipöllöjen vaikeudet jatkuvat ja niitä uhkaa sukupuutto, olisi lajikomiteassa olevilla eläintarhoilla terve kanta, jonka kautta voitaisiin mahdollistaa lajin luontoonpalautus.
Olennainen osa EEP-suojeluohjelmaa on myös selvittää villien tunturipöllöjen vähenemisen syitä tutkimustyön avulla. Lajikomitean jäsenet ovat eri puolilta Euroopan eläintarhoja, joissa on tunturipöllöjä. Komiteassa on Suomen lisäksi jäseniä mukana mm. Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Tanskasta, Unkarista, Saksasta ja Portugalista. Lajikomitean tehtävänä on auttaa lajikoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudmania (Korkeasaari) eläintarhojen välisten siirtojen ja lisäännyttämisten suunnittelussa sekä kansainvälisessä tutkimustyössä.
EEP-suojeluohjelman tarkoituksena on auttaa säilyttämään lajin elinvoimaisuutta
Lajikomitean myötä tunturipöllöjen suojelemiseen tulee suunnitelmallisuutta
Lajikoordinaattori Pynnönen-Oudmanin yhtenä tehtävänä on ollut kerätä tieto jokaisesta Euroopan tarhoissa olevasta tunturipöllöyksilöstä: kuinka paljon niitä todellisuudessa on, mistä ne ovat tulleet, mikä niiden geneettinen kanta on jne.
Jotta tunturipöllön säilyvyys voitaisiin turvata, niin mahdollinen ensimmäinen askel on lajikomiteassa olevien eläinpuistojen tunturipöllöjen lisäännyttäminen. Näin lajin säilymiseen luonnossa tulisi suunnitelmallisuutta ja se olisi toteutettavissa. Ähtärin eläinpuistossa on tällä hetkellä neljä tunturipöllöä. Vanha pariskunta: Väinämöinen (koiras) ja Ahtisaari (naaras). Lisäksi eläinpuistossa on kaksi näiden poikasta – molemmat naaraita.
Iida Huhtaluhta on Pandaleivontakisan voittaja
Julkistimme Pandaleivontakilpailun 1.2. ja määräaikaan 15.2. mennessä saimme 54 erinomaista kilpailutyötä, joista Pandatalon jury valitsi 5 finalistia. He ovat Krista Kuusisto Kauhajoelta, Milja Varila Seinäjoelta, Laura Saarelainen Kouvolasta, Iida Huhtaluhta Alahärmästä ja Emilia Nygård Kokkolasta.
Perjantaina 4.3. valittiin voittaja ja kaksi seuraavaksi parasta. Finaalin päätuomarina toimi kokki Linnea Vihonen. Voittajan valinta ei ollut helppo tehtävä, mutta tuomaristo sai kuitenkin päätöksen tehtyä. Kolmanneksi tuli Emilia Nygård, Kokkolasta suolaisella pandamyky -leivonnaisellaan. Toinen palkinto annettiin kouvolalaisen Laura Saarelaisen Lakritsi-valkosuklaa muffineille ja voittajaksi Linnea Vihonen julisti Iida Huhtaluhdan Alahärmästä. Iidan pandamacaronsit pääsevät vuodeksi Pandatalon Cafen vitriinituotteeksi ja niiden tuotto ohjataan Vieraile ja Välität ry:lle, pandojen lajiensuojelutyön tukemiseen.
Kilpailun kunniamaininnan sai, Johanna Peltonen, Järvenpäästä. Hän osallistui kilpailuun sitruuna-lakritsi-macaronleivoksella. Ulkonäkö on huoliteltu ja tuote herkullinen. Leivonnainen olisi Pandatalon tuotantoon liian monimutkainen, joten se ei päätynyt finalistien joukkoon. Upea työ halutaan kuitenkin nostaa esille.
Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!
Ähtäri Zoon karhut ovat heränneet
Vietimme aurinkoisessa ja nolla-asteisessa kevätsäässä Karhujen Kevätriehaa maaliskuun 5. päivä, sillä karhuperhe on herännyt. Ruskeakarhut käyvät tavallisesti nukkumaan marras-joulukuun vaihteessa pakkasten tulosta riippuen. Ähtäri Zoon karhut ovat heränneet yleensä maaliskuun puolessa välissä. Kuten nukkumaanmenoonkin myös heräämiseen vaikuttaa kevään eteneminen ja erityisesti lämpötila. Vuonna 2006 karhut heräsivät vasta 18.4., sillä kovat pakkaset jatkuivat huhtikuulle asti ja vuonna 2010 ne kolkuttelivat ovia jo helmikuun lopulla, jolloin lämpötila oli +3 astetta. Suomen pitkää pinta-alaa kuvastaa hyvin eläintarhojemme karhujen herääminen talviunesta: tavallisesti Korkeasaaren karhut heräävät ensin, sitten Ähtärin karhut ja viimeiseksi pohjoisimpana asuvat Ranuan eläinpuiston karhut.
Suomessa talvi on pitkä ja ravintoa niukasti, joten ruskeakarhut nukkuvat talviunta säästääkseen energiaa.
Talviunta nukkuva karhu ei ole samanlaisessa syvässä horteessa kuin todelliset horrostajat kuten lepakko, vaan karhu voi talven aikana liikkua ja jopa herätä ja poistua talvipesästä kesken unien. Talviunen aikana karhu säätelee elintoimintojaan tarkasti, ja ne hidastuvat huomattavasti normaalista.
Luonnossa ruskeakarhu rakentaa talvipesänsä esimerkiksi vanhaan muurahaiskekoon tai kuusen alaoksien suojaan. Meillä eläinpuistossa karhut nukkuvat sisällä pesätiloissaan. Karhuillemme on tärkeää, että ne saavat itse sisustaa oman talvipesänsä mieleisekseen. Eläintenhoitaja tuokin pesätilojen aidan ulkopuolelle mm. olkia, lehtiä ja kuusen oksia, jotka karhu itse ottaa käpälällään aidan raosta ja vie pesäänsä. Kuusivuotiaat karhuveljekset Kasper, Jesper ja Joonatan nukkuvat samassa pesässä ja vuonna 1991 syntynyt Mimmi sekä 11-vuotias Jaki omissa pesissään. Mimmi on kaikkien näiden karhuveljesten äiti ja nyt 31 -vuotias. Karhujen elinikä luonnossakin voi olla jopa 30 vuotta, mutta jää usein alle 20 vuoteen.
Karhuja ei ruokita talviunen aikana. Eläintenhoitaja käy syvimmän unen aikana kerran parissa viikossa tarkistamassa, että kaikki sujuu hyvin ja tuo lunta aidan viereen suun kostuttamiseksi. Lähempänä kevättä talviunta seurataan kerran viikossa, ja lumen kulutuksesta voidaan päätellä, milloin karhut heräävät. Muuten karhut eivät vaadi talviaikaan hoitoa, ja karhuista vastaava eläintenhoitaja keskittyy muiden eläinten hoitamiseen.
