Mediatiedote
08.10.2021
Ähtäri Zoon ketut toteuttavat lajityypillistä käyttäytymistään
Tietoomme on tullut, että Ähtäri Zoon ketuista on tehty poliisille ilmoitus. Olemme toimineet koko ajan eläimiin liittyvien säädösten ja asetusten mukaan, eläinten hyvinvointi ja lajityypillinen käyttäytyminen edellä. Ähtäri Zoo on lähes 50 vuotta vanha puisto, jonka tehtävänä on suojella lajeja ja tehdä asiaan liittyvää tutkimusta.
Ketut ovat asuneet kesäkuusta lähtien niille kohennetussa, Ranualle toisen kotkan pariksi muuttaneelta kotkalta vapautuneessa aitauksessa. Ketut toteuttavat lajityypillistä käyttäytymistään ja voivat hyvin.
”Eettisenä ja korkean moraalin puistona olemme sitoutuneet pitämään eläinten hyvinvoinnista huolta ja teemme hyvää yhteistyötä AVIn ja kaikkien muidenkin viranomaisten kanssa. On itsestään selvää, että mikäli mitä tahansa huomautettavaa löytyy, niin korjaamme tilanteen niin pian kuin suinkin”, Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski toteaa.
Ähtäri Zoolla on tiivis keskusteluyhteys myös alansa kattojärjestön EAZAn (Euroopan eläintarhojen ja akvaarioiden yhdistys) kanssa.
Haapakoski korostaa, että puiston eläintenhoitajat tuntevat eläinten lajityypillisen käyttäytymisen erittäin hyvin:
”Jos näemme muutoksia lajityypillisessä käyttäytymisessä, korjaamme takuulla tilanteen, aivan kuten teimme kettujenkin kanssa. Etiikka ja moraalimme on korkea, ja erityisen korkea se on eläintenhoitajillamme, joille eläimet ovat tärkeimpiä työkavereita. Sen vuoksi annamme nyt työrauhan kettujemme hyvinvoinnin tutkimiseen.”
Lisätietoja:
intendentti
Marko Haapakoski
Ähtäri Zoo
puh. 030 621 5334
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ähtärin eläinpuisto on erityisen tunnettu karhuistaan. Santeri ja Santra ovat edelleen monelle tuttuja nimiä ja eläinpuiston ensimmäinen karhupariskunta elikin kunnioitettavaan 33 vuoden ikään saakka. Tämän parin vuonna 1991 syntynyt Mimmi-tytär asustaakin meillä edelleen. Iästään huolimatta Mimmi on edelleen hyvin voimakasluonteinen karhu. Mimmi on ollut erinomainen emo ja onkin kasvattanut useamman pentueen maailmalle. Mimmin jälkeläisiä löytyy suomalaisten eläintarhojen lisäksi myös ympäri Eurooppaa.
Monet tunnistavat Mimmin kuitenkin joogakarhuna. Mimmin emo Santra aloitti tämän joogaamiseksikin kutsutun venyttelyn, jonka Mimmi oppi emoaan seuraamalla. Karhumme joogaavat erityisesti opastusten aikana herkkupaloja odottaessaan, mutta onpa niiden nähty joogailevan ihan itsekseenkin. Eräs ulkomaalainen vieras bongasikin kerran Mimmin iltapäiväjoogauksillaan ja kuvat joogaavasta suomalaisesta karhusta levisivät myös ulkomaan medioissa.
Liput salkoon lauantaina 28.8.! Silloin juhlimme Suomen luontoa. Intendentti Marko Haapakoski on tavattavissa Hirvilaavulla aamupäivällä. Hän jakaa 100:lle ensimmäiselle makkaraa paistettavaksi. Tulentekopaikoillamme on tulet valmiina. Eläinpuisto on avoinna klo 10–21 (pandat ja sisäänpääsy klo 10-20). Zoon pääsylipun ostaneet saavat ilmaisen telttapaikan Zoo Campingissä pääsylippua näyttämällä Nuku yö ulkona -tapahtuman hengessä.
Laavuilla tulet
Intendentti Marko Haapakoski
on tavattavissa Hirvilaavulla aamupäivällä.
Hän jakaa 100:lle ensimmäiselle makkaraa paistettavaksi.
Eläinopastukset
Klo 13.00 Karhu
Klo 13.45 Susi
Klo 14.30 Ilves
Klo 15.15 Saukko
Klo 16.00 Ahma
Lepakkoretki
Illan hämärtyessä järjestetään intendentin johdolla Lepakkoretki. Huom! säävaraus
Lähtö klo 20.30 Kaakkolammen kahviolta, retki päättyy Zoo Campingiin.
Ilmainen telttapaikka
Tapahtumapäivänä Ähtäri Zoon pääsylipun ostaneet saavat ilmaisen telttapaikan
Zoo Campingissä pääsylippua näyttämällä Nuku yö ulkona -tapahtuman hengessä.
Oma teltta mukaan.
Aukioloajat
Ähtäri Zoo avoinna klo 10-21 (lipunmyynti ja sisäänpääsy sulkeutuu klo 20)
Pandat nähtävillä klo 10-20
Farmi avoinna klo 10-16
Zoo Shop avoinna klo 10-19
Eläinpuistokierroksen varrella oleva Kaakkolammen kahvio klo 11-20
Pandatalon Cafe klo 21 asti
Ruoanlaitto on taidetta ja taiteesta nauttiminen elämää. Tee varaus Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai
p. 030 62150! Mesikämmenen Art Kitchen menussa alkusoitto nostaa veden kielelle ja lämmittelee makunystyröitä. Sen jälkeen jaksaa paneutua pääruoan makuihin hitaammin, allegretto. Loppuhuipennuksena makea ja hapokas kohtaavat kontrastien kautta. Tervetuloa!
Art Kitchen menu 21.8.
Naudanposki rillette
Kuohkea tattikeitto
Hienointa pihvilihaa, madeirakastiketta ja kauden juureksia
Tai vaihtoehtona päivän kalaa lisukkeineen
Kypsennetty juustokakku ja marinoitu marjasalaatti.
Menun hinta 44,90 €
Tiedustele myös juomasuosituksemme kautta koko aterian.
Ähtäri Zoon Pyry -panda täyttää kahdeksan vuotta lauantaina 10.7. Merkkipäivän kunniaksi on sankarille tietenkin luvassa YLLÄTYS!
Tule mukaan juhlimaan!
Eläinpuistokierroksella aarrejahti lapsille. Etsi aarrekortti ja palauta se Zoo Shopin kassalle. Palkinto odottaa!
klo 13.00 Synttärisankari Pyry saa yllätyksen
klo 14.30 Halipanda Pandatalossa
* Herkuttele päivänsankarin kunniaksi - Deli & Cafén synttäripäivän tarjouksena pillimehu ja leivos tai leivoskahvit 4,50 €
TIEDOTE 10.7.2021
Miksi pandat syövät bambua?
Ähtäri Zoon Pyry -panda täyttää 8 vuotta tänään 10.7. ja synttärisankarille on luvassa ainakin herkullisia ja tuoreita bambun oksia. Mutta liikkuvatko Pyryn leuat pureskellessa sivusuuntaan? Ja miksi pandat syövät bambua? ”Mielenkiintoisen ja tuoreen tutkimuksen mukaan pandojen kyky syödä bambua johtuu leukojen rakenteesta. Pandoja on ollut jo miljoonien vuosien ajan maapallolla. Panda on kehittynyt lihansyöjästä kasvissyöjäksi, koska luonnon valinta on suosinut tätä kehityssuuntaa. Bambua on ollut tarjolla eivätkä muut lajit ole käyttäneet sitä vastaavia määriä ravinnoksi. Ravinnon saannin välttämättömyys on muovannut pandan leukanivelen ja hampaiden muotoa tehokkaaseen bambun varren kuorimiseen ja pureskeluun. Panda on käytännössä kokonaan kasvissyöjä” kommentoi Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski perjantaina julkaistua tutkimusta.
Siinä missä lihansyöjien hammaskalusto on erikoistunut leikkaavaan liikkeeseen ja purenta on ylös-alas-liikettä, on kasvisyöjien purenta enemmän jauhamista muistuttavaa sivuttaisliikettä. Pandojen leukanivel on erilainen kuin jää- tai rukeakarhuilla. Se mahdollistaa paitsi auki-kiinni-liikkeen myös sivusuuntaisen liikkeen. Lisäksi käytössä on suuret kulmahampaat, joilla kuoria bambua ja joita urokset saattavat käyttää myös taistelutilanteessa. Pandojen purentaa koskeva tutkimus julkaistiin 9.7. Tutkimustyöhön osallistui Turun yliopiston hammaslääketieteen ja biodiversiteettiyksikön tutkijat yhdessä Kiinan pandatutkimuslaitoksen CCRCGP:n tutkijoiden kanssa sekä professori Jukka Salo.
Pyry saa synttäriyllätyksensä lauantaina ulkotarhassaan klo 13. Intendentti Marko Haapakoski on myös paikalla vastaamassa Ähtäri Zoon pandoja koskeviin kysymyksiin.
Lisätiedot:
Intendentti
Marko Haapakoski
p 050 3010756
marko.haapakoski(at)ahtarizoo.fi
Juhannus ja juhannussauna! Farmilla on nyt myös savusauna. Saunavuoroja ei vielä ole myynnissä, mutta tunnelman voi kokea ja perinnesaunan aistia.
Ja näin syntyy vihta:
1) Huomautetaan apumiestä, joka ei taaskaan tuonut kunnollisia värkkejä.
2) Yritetään kuitenkin. Katkotaan värkeistä sopivan kokoinen tasamittainen kimppu. Vain yksi, koska värkit...tai saisiko näistä toisen pienen? Ne pitemmät oksat kuitenkin asetellaan laittamalla alaosan tyvipäät hieman yli. Latvuksien on jäätävä samalle tasalle ja ylimääräiset tyviosat tasataan puukolla nätisti.
3) Muistutetaan apumiestä, joka haki vihtavärkit, että vain ammatimies saa näistä värkeistä vihtan!
4) Aloitetaan mutisten vihdanteon vaativin osa. Väännetään vitsas ja tätä ei moni enää nykyään osaa eikä viitsi. Otetaan metrin mittainen ohut vitsanoksa ja nypitään paljaaksi oksista. Kuori perataan paljaaksi puukon hamarapuolella. Oksaa ei pidä alkaa kuorimaan koko pituudelta. Se riittää, että on sen verran kuorittua mitä sidontaan tarvitaan.
5) Kuorittu oksa kierretään taipuvaksi ja kestäväksi. Pitää vääntää niin kuin märkää villasukka väännettäisiin. Eikä sitten väännetä liikaa ettei oksa katkea. Sitä huomaa kyllä, kun alkaa oksa antaa periksi.
6) Kun vitsas on väännetty vetoa kestäväksi ja narumaiseksi, otetaan vihtanippu käteen ja työnnetään vitsaksen paksu tyvipää varren oksien läpi. Tämänkin jälkeen vitsaoksaa väännetään edelleen jengalle.
7) Sitten pyöräytetään vitsa varren ympäri ja kiskaistaan tiukalle. Sitten samanlainen työntö ja veto taas vastapuolelta ja siitä syntyy solmu. 😎 Kun solmu on todettu pitäväksi, leikataan vihdanvarren kannasta kaikki oksat tasan vain muutamalla puukonvetäisyllä. Vitsaksen jäljelläolevasta paksusta päästä voi vielä tehdä kiinnityssilmukan, jos on värkkejä.
9) Annetaan saunan valmistua.
10) Mennään saunaan. Löylyä ei muuten lyödä, vaan se luodaan.
